syysmyrsky

joskus sitä vaan herää siihen
että sataa kaatamalla
ja ettei jaksaisi nousta
ja että suunnitelmat vaan koko ajan muuttuvat ja
on alkamassa mahdottoman kurja päivä

silloin voi pistää pilkkutakin päälle ja kävellä sateessa kauppaan
ostaa aamupalaksi karjalanpiirakoita, Yosaa ja jugurtticashewpähkinöitä
sitten voi tulla sisälle ja olla märkä ja katsoa ikkunasta kuinka siellä sataa

ja lukea että syysmyrsky on alkamassa. kuinka siihen on varauduttu.
mutta minä menen ystävän mökille ja me voidaan pistää kynttilöitä päälle jos sade liikaa yltyy. ja jos katkeaa sähköt.

kaduilla oli hiljaista. tällaisella säällä olisi rauhallista ajella.

näin unia ystävistäni, tai heitä oli unissani
saara
ja saara
toinen saara hiihti veljensä kanssa, joka oli ihan samannäköinen kuin hän itse, heillä oli samanlaiset pipot ja heidän takanaan hiihti joku nainen
he olivat menossa tekemään tutkimusta.
he eivät huomanneet minua vielä silloin

toinen saara lähetti minulle viestin (sain oikeasti samaan aikaan viestin puhelimeeni) jossa hän halusi tavata minut. viesti oli tosi koukeroisesti kirjoitettu muuta tulkitsin että hän on eroamassa poikaystävästään ja tarvitsee tukea.

kun herää tällaisista. näin todellisista arkisista unista ja kun unissa on joku suhde ihmiseen, joka on myös oikeasti ystävä tai rakas tai sellainen
vaikuttaa uni kovin paljon
minulle tuli pakottava halu soittaa saaralle ja kysyä että lähteekö hän syömään, että kuulisin että kaikki on hyvin hänen ja hänen poikaystävänsä välillä
ja ikään kuin uni tuosta toisesta saarasta olisi vihjannut että emme ole nähneet liian pitkään aikaan, että olisikohan minun aika ottaa häneen välillä yhteyttä
niin tulkitsen sen koska minusta tuntuu että haluaisin nähdä häntä mutta en koskaan soita

ja hassua
sain eilen yhdeltä kolmannelta saaralta kortin.
en tiedä oikeastaan mitään hänen elämästään. haluaisin tietää.

onko muuten niin että samannimisiä ihmisiä kertyy aina tietyn ihmisen elämään? joskus varhaisteininä sitä ajatteli että ihastuu aina samalla kirjaimella alkaviin poikiin
minulla se oli j.
mutta ei se pitänyt ihan paikkaansa. oli myös m.

vai johtuuko kaikki vain siitä että meillä on Suomessa niin vähän ihmisiä ja vähän erilaisia nimiä ja monet samanikäiset on samannimisiä.
ehkä

mutta toisaalta
onko samannimisissä ihmisissä myös jotain yhteistä?

olen havainnut että on. jollain tavalla. usein.

en usko että nimi on vain nimi
en tahtoisi että se olisi niin
minusta nimellä on merkityksensä
ja onhan sillä

jään pohtimaan tänne kurjaan päivääni tätä