paluu

ja sitten lopulta oli uni
jossa juotikkaat
(näin eilen ja tunnistin!)
yksi ja se oli niin pitkä
piteni
ja toinen ei niin pitkä
kolmas
niitä vain tuli minä olin vedessä
kummarruin nostamaan yhtä halusin katsoa tarkemmin
mutta ne uivat
kauheaa vauhtia ne tulivat kaikki minua kohti
ja tajusin että olen polvillaan vedessä
että olen käärinyt lahkeet
paljaat polvet ja sääret minulla vedessä
en saanut sanaa suustani
en saanut sanotuksi että auta
koska tiesin että poika pelkää ja kaikki kävi niin nopeasti

heräsin ennen kuin juotikas olisi iskeytynyt polveeni

minun täytyisi selvittää eläinuneni
ne sellaiset
ja ehkä tuo juotikaskin osittain lasketaan
miksi näen unta että pienet kissat hyökkäävät kimppuuni?
pienet kalat? koirat? lapset?
kaikki ovat pieniä ja kukaan ei tee mitään estääkseen hyökkäystä. ihan kuin kukaan läsnäolevista ihmisistä ei edes tajuaisi että ne hyökkäävät minuun.

tänään niin kiire ettei ehdi syödä oikein
pitäisi syödä nyt aamulla kunnolla
mutta kun

minä en tykkää syödä yksin
se on hämmästyttävää
miten vähän sitä syö kun on yksin
ja sitten saattaa syödä ihan hirmuisesti kun on toinen
tai jos laitetaan yhdessä

kummitätini sanoi että lapset kasvaa nukkuessa
ja naurettiin että niin
minulta ja äidiltäni on tainnut jäädä nukkumiset vähiin

mutta äiti kuulemma nukkui vaan koko ajan kun se oli lapsi

minulla taas on jo vauvasta asti ollut vaikeuksia nukahtaa
isi sanoi että minulla oli niin paljon energiaa ja tekemistä etten vaan malttanut nukahtaa
olisi ollut niin paljon kaikkea uutta ja ihmeellistä mitä olisi pitänyt vielä kokeilla

ehkä
ehkä niin vieläkin

en tiedä energiasta
mutta ajatukset ainakin

tänään on myös kokeiltava ensimmäistä kertaa pyöräilykypärää
miksi se on niin vastenmielistä?

metsässä oli ihanaa
meillä oli vain puolituntia aikaa
mutta menikin tunti
lehdet tuoksuivat syksyltä
ja tuntui ihan sileältä kuin muovi
mutta ei niin kuin - inhottava teollisuus muovi -
vaan sileä
sellainen luonto
niin ja sitten oli se juotikas
ja poika kahlasi pitkälle järveen kun sillä oli saappaat, ihan uudet ja ehjät
minulla oli äitin vanhat ja niissä saattoi olla vähän reikää tai halkeamaa
ja oli puitten hautausmaa
ja sielläkin oli käynyt joku silpomassa
niitä kuolleita puita
ettei ne ole polun päällä, katsos

edelleen yksi oudoimmista ja viehättävimmistä paikoista
se puiden hautausmaa,
annoin sille joskus sen nimen
kun siellä on hirmuisesti kaatuneita puita, juurineen päivineen ne ovat kaatuneet sikin sokin, ristiin rastiin
ja siellä ne makaavat
ja se tulee yhtäkkiä
yhtäkkiä virkistysmetsän jälkeen, jossa on polkuja ja keltaisia lehtiä
ihan mustaa ja harmaata ja ruskeaa ja kuolleet puut
se on vieläpä jotenkin vähän pimeä kolkka, valokin katoaa
mutta vaikka se on karmiva, se on myös
rauha
siellä on hiljaista
eikä kukaan ulkoiluta siellä koiraansa

pian menen
ja aloitan pitkän päivän
pitkän pitkän

ja yritän selvitä