pitkät on päivät

aika kulkee nopeutetusti
tulee paman luokse pama on väsynyt riisuu vaatteet menee sänkyyn makaa siellä nousee mennään keittiöön juodaan teetä lähtee pois
kaikki käy niin kuin nopeutetussa elokuvassa
rikka laulaa karaokea
ja minä nauran kun poika astuu vahingossa valokatkaisimen päälle
calf calf
ja minua naurattaa enkä voi lopettaa
nuku nyt jatka uniasi
en muista mitä pinja teki mutta hänkin oli
ja humalainen mies pahoinpiteli riikan tai paiskasi sen lattiaan ja minä juoksin karin kanssa karkuun etteivät he saisi meitäkin me yritimme kaikki vain ulos sieltä rakennuksesta, mutta me ei oltaisi saatu edes olla siellä
ja riikka ja minä ja kari ja kaisa ja kaikki istumme mummoni ja pappani olohuoneessa ison pöydän ääressä ja siellä on myös serkkuni mikko ja minä kysyn häneltä hyvin tuimasti miksei hän estänyt sitä pahoinpitelyä että hän on yhtälailla syyllinen kun kerta oli siellä ei sanonut mitään että nyt selvitetään sukuasiat ettei tämä enää käy etten minä enää jaksa valehtelua ja mikko muuttuu iisaksi ja iisa irvistelee ja virniselee eikä kuuntele yhtään ja minä yritän kysyä eikö häntä edes kaduta yhtään että miten hän voi tehdä jotain sellaista että miten hän voi hyväksyä sen ja että se toinen teki vain kaiken minkä iisa käski tehdä ja kaikki huutavat yhteen ääneen niin ettei iisa edes voi kuulla mitä me kysymme ja mitä me huudamme mutta hän ei sano katuvansa hän ei näytä katuvansa hän vaan virnistelee ja irvistelee ja kohauttelee olkiaan
ja lopulta kaikki päätyy siihen että minä huudan iisalle että painu vittuun ja työnnän hänet ulos ovesta ja katson ikkunasta kuinka hän peittää käsillään silmänsä

ei motivaatiota mihinkään muuhun kuin halaamiseen
vain siihen että on lähellä toista
vain toiseen, syömiseen ja pelaamiseen

ja muisteltiin viikonloppuna mitä ollaan lapsina leikitty
kun radiosta perjantaiaamuna kuulin radiosta kun ne toimittajat muisteli guusseja tai miten se nyt kirjoitetaan guus guus hauskuus
ne kuminauha pallot joilla oli naamat tai ei kaikilla ollut mutta joillain ja jotkut oli eläimiä
ja alkoi naurattaa ihan hirveästi
kun muistin että minulla oli sellainen sininen jolla oli kissan pää
ja nauratti nauratti
ja muistin minä superpallotkin jotka loisti pimeässä ja minä keräilin niitä ja niillä oli nimet!
guus guus hauskuus

ja huomenna on TAAS inssi
ellen pääse läpi minä en enää edes jaksa itkeä
toinen kerta mutta tuntuu ettei viimeinen
ei varmaan koskaan viimeinen

ja minä en jaksa koskaan jäsennellä mitään tulkoon ajatukset ja ne tulivat

luen jeesuksen kristuksen evankeliumia, a la saramago jose
ja se on niin loistava
pidän hänen tyylistään kovasti pidän kovasti se on niin hauska voi voi
joskus yksi opettaja sanoi yksi kirjoittamisen opettaja lukiossa että yksi tekstini muistutti saramagon tyyliä
silloin en ollut vielä lukenut yhtään
ja ehkä se hieman muistuttikin
mutta silloin olin ihan rakentamalla rakentanut kirjoitustyylin siihen tekstiin
tai se oli tietoista
ei se että se muistutti saramagoa sillä enhän ollut vielä silloin lukenut ainoatakaan saramagon kirjaa
vaan tietoista oli tietynlaisen tyylin valinta, sattumaa taasen oli se että myös herra saramagolla sattui olemaan samanlainen tyyli kirjoittaa. hänelle se näyttää olevan luontainen tyyli koska se toistuu kaikissa hänen kirjoissaan
tai ainakin niissä jotka olen lukenut ja niissä joita en ole lukenut, mutta joista olen kuullut

mutta suosittelen siis erinomaisen paljon jeesuksen kristuksen evankeliumia
vaikka olen vasta siinä vaiheessa kun jeesus on lapsi ja vielä on monta sataa sivua siihen kun hänet ristiinnaulitaan, vaikkakin jo heti alussa oli pieni kuvaelma siitä mutta niin siis kuitenkin kannattaa lukea vaikka en tiedä onko se hyvä loppuun asti mutta ei se voi olla olemattakaan koska tyyli on mitä on ja ironia aivan loistavaa

" Joosefin melkein teki mieli hidastaa kulkua lykätäkseen edessä odottavien ongelmien kohtaamista, mutta sitten hän tuli ajatelleeksi että ongelmat olisivat paljon pahempia, jos lapsi syntyisi kesken matkan, ja hoputti sen takia aasia liikkumaan joutuisammin, osaansa alistunutta eläinparkaa joka ainoastaan itse tiesi miten väsyksissä se jo oli, sillä jos Jumala jotakin tietää, hän on kuitenkin vain ihmisten Jumala eikä silloinkaan kaikkien, sillä on lukemattomia ihmisiä jotka elävät samanlaisissa tai vielä huonommissa oloissa kuin aasit ja joiden asemaa Jumala ei ole välittänyt tarkistaa eikä korjata. "