konkretiaa!

sataa lunta niin kuin talvella
yksitellen
hitaasti

minä puhun aina säästä

mutta minuun vaikuttaa niin
ei se ole yhdentekevää

voisin syödä kilon porkkanoita. kuorin niitä uusi uusi vielä monta
mistä ne kaikki mustelmat hanne mistä
ei tarvita ovenkarmeja, onhan meillä kaapit
ei kaappeja on seinät ei seiniä aina on lattia pöytä tuoli mikä tahansa puu

tein itselleni myös dippikastiketta. siitä tuli hyvä ja minä voin syödä syödä syödä

käytännönasiat vaikuttavat minuun

vaikka olen muka epäkäytännöllinen.

no ehkä juuri siksi.

mutta minä puhun vain dippikastikkeesta porkkanoista ja lumisateesta
ja sitten joskus en osannut muka kertoa mitä minulle kuuluu
arkisista asioista että mitä olen tehnyt ketä nähnyt mitä syönyt mitä puhunut millaiset vaatteet

ja minä puhun dippikastikkeesta porkkanoista ja lumisateesta.

ja olen nyt syönyt yli puoli purkillista kermaviiliä ja yli puolikiloa porkkanoita.

juuri tätähän minun piti
ja juuri tästä kirjoittaa

mutta elokuva loppui kesken
vaikka se oli jo ihan loppu eivätkä lämmitysmiehet ole käyneet

ja kaikki nämä ovat niin konkreettisia asioita että en oikein ymmärrä miksi niitä on niin vaikea kirjoittaa tekstiin?
liikun vain unissa ja tosissa ja niiden välillä ja mikä on olemassa ja mikä on totta ja onko vettä ja nämä kivet ja nämä rajat ja plaah
missä ovat porkkanat dippikastike ja lumihiutaleet?

ne ovat täällä. kiusaamassa minua niin että onhan minun pakko aina välillä
sellaista mikä ei ole yhtään sama kuin tämä
missä ei tartte odottaa huoltomiehiä koko päivää tai taistella unta vastaan ettei nukahda kun on päivä ja miettiä pakastaako makaroonilaatikko vai säilyykö se kolme päivää jääkaapissa ja ottaako vielä yhden porkkanan vai tekeekö leipää ja olisiko viisaampi kirjoittaa vaikka laskun kääntöpuolelle vaikka nekin on täynnä ja pitäisikö lakata
äiti oli lakannut jonkun kaapin
se kunnostaa

ja unessa ne oli sijoittaneet rahaa johonkin eikä ne kertoneet minulle, koko muu perhe tiesi ja minä en koska minä olin muutenkin vihainen kun he olivat laittaneet yli yksitoistatuhatta euroa järjestämiinsä juhliin ja sanoin että he ovat liian kilttejä että varmasti maksoivat enemmän kuin kukaan toinen ja että minun tätini käyttää heitä vaan hyväkseen ja minä huusin ja minä sanoin että jätän autokoulunkin käymättä kun eihän heillä voi enää olla rahaa ja että sijoitus se vasta huono on että sitten te vasta menetetätte kaiken

sormet niin jäässä että voisi lämmitellä toisen iholla
voisi vaan maata maata maata
miten toinen ihminen voi olla niin kaunis?
ja sitten
ei sitä näe omaakaan kuvaansa silloin
ei välitä ollenkaan vaikka ei olisi käynyt suihkussa päiviin vaikka ei
näyttäisi kauhealta jos katsoisi peiliin mutta ei sitä katso ei silloin ja jos ohimennen niin ei huomaa näkee vain mitä toinen että on riittävä että on riittävä niin ettei edes ajattele
ei tule edes mieleen epäille ei edes mieleen että voisi kiinnittää huomiota että on toisia jotka ovat
siinä sitä vain on kiinni toisessa lämmittelee sormia laittaa silmät kiinni ja voisi nukahtaa

sormet niin jäässä
ei ihoa jossa lämmitellä sormet niin jäässä menisi nukkumaan vaan ja heräisi sitten puolen yön aikaan kylmään kylmään ei menisi ulos ei todellakaan ei edes katsomaan ikkunasta niin kylmää hohkaa
piru vieköön jos ne miekkoset ei tule huomennakaan
minähän kuolen tänne

nämä käytännön asiat
konkreettiset asiat
porkkanat dippik

en tiedä miltä ulkona enää näyttää
kun siellä on jo pimeää ja verhot niin puoliksi edessä etten

ikävä