" uni on totta ja totuus on harhaa se usvaksi muuttuu ja käsistä karkaa" yöllä täytyy herätä monta kertaa ja katsoa
torstaina, huhtikuuta 30, 2009
ja maailman kaunein villamekko
niin,
se löytyi kun piti löytää villapaita ystävälle
ja täti oli niin kiltti, punatukkainen,
että pisti minulle sen jemmaan
vaikka koko kesäksi
että kun saan palkkani tulen ja ostan sen
kuin minuun valettu
se mekko
But there’s only one thing on my mind
Searching boxes underneath the counter
On a chance that on a tape I’d find
A song for
Someone who needs somewhere
To long for
Karjalanpiirakoita
musta paita jauhopaakuissa
"what are you doing?"
"carelian pies"
ja mukilla pyöreäksi ja ohueksi
"what are you doing?"
"Carelian pies"
uudestaan ja uudestaan ja uudestaan
kun jokainen vuorollaan käy jääkaapilla
ja minä kaulitsen mukilla
lihapullilta näyttäviä taikinamöykkyjä
ja puurokattila
huomenna vappuaatto
joka ei ilmeisesti ole juhla täällä
mutta suomalaiset
suurimmaksi osaksi suomalaiset
kokoontuvat yhteen grillaamaan
en tiedä jos menen vain johonkin kahvilaan päiväksi lukemaan
kirjoittamaan ehkä vain
maitoontehtyäteetä ja vesi ikkunoiden takana
lähdön hetket
se alkaa näkyä kaikissa
siinä että ei tiedä mitä sanoa
ja sanoa väärin ja ovia ja ovia ja kiirettä ja lupauksia
haluaa tehdä kaiken
haluaa nähdä kaiken
haluaa olla kaikkien kanssa
ja lopulta siihen että on vain omassa huoneessaan ja pistää musiikin
kaksi tuntia levykaupassa ja myyjä tarjoaa kahvia kun me kuunnellaan
levyjä levyjen perään
revitään muovit päältä
ja soittaa suomen laajakaistayhtiöön
irtisanomistarkoituksissa
soittaa tulevalle työnantajalle
ensi kesän tarkoituksissa
miten omituista
miten omituista tämä kaikki
tämä kaikki kun kävelee sateessa ja tuulessa
ja huomiseksi ehkä illasta taas aurinkoa
kun istuu lukemassa filosofista kirjallisuutta siinä ensimmäisessä keltaisessa kahvilassa
ja se on jo ihan oma
tietää että saa istua tietää miten
on pöydät jotka on lempi
tietää minne kadulle vie ensi viikolla äidin ja isoäidin ja minne veisi isin että näkisi lintuja
ja silti ei tiedä mitään
ei tunne yhtään
niin että olisi sisällä
voi nieleskellä
Homesick
Cause I no longer know
What home is
-Kings of Convenience -
keskiviikkona, huhtikuuta 29, 2009
tuuli
yrittää juosta mutta vain toiseen suuntaan kulkee
emme koskaan näin kovaa tuulta
ja sade piiskaa mutta tuuli ei ole kylmä
se ravisuttaa onnettomat muutamat puut, jotka tuskin ihmisen korkuisia
ja siksi kuulemme tuulen äänen
kun ei puita
jokainen ikkuna, joka kiinni vain pienellä salvalla
ovet, katot, lattiat
kokeilee jokaisen rakosen josta pääsisi sisään
lämmittelemään?
tuuli tuuli.
tuulen ääntä minä ehkä kaipaamaan
tätä
kun ei ole muuta kuin tuuli
ja merestä nousee valkoiset vaahtopäät
metrinkorkuiset
juosta sateesta
yrittää juosta tuulta vastaan
ja kun se vetää ilmaa uuden kerran
ennen kuin puhaltaa
juoksee vähän nopeammin vielä
eikä se edes kuin 10m / sekunnissa
tiistaina, huhtikuuta 28, 2009
islannin harjoitukset nro 1
og það var skemmtilegt og fallegt
Georg hleypur en Camilla og ég hlaupum ekki
en ég var hestur og Camilla var fjall geit
þar var ekki hvasst, bara sól
og við vorum mjög heitur
nuna er ég að læra islensku
ég á próf í morgun
klukkan hálf tvö
já
ég ætla að enda nuna
af þvi að ég á ekkert að segja
ella
ég bara kann ekki
ég er ekki svona góður að skrifa íslensku
(ekki lika að tala)
en
það skiptir ekki máli
allt ágætt
mér finnst gaman að vera hér
og ég nýt aðislega
allt
allt allt
það var góður dagur
já það var.
maanantaina, huhtikuuta 27, 2009
voi istua ulkona auringossa
ja kun on lopettanut verbien taivutuksesta kertovan kappaleen
ja kuullut englantiansa korjattavan
voi lukea minne sikainfluenssa on levinnyt ja kirjoittaa
vähän
yhtäkkiä piha täyttyy kansallispukuisista tytöistä ja smokkeihin sonnustautuneista lierihattupäisisitä pojista
ja valokuviavalokuvia
ja yhtä nopeasti kun jatkuva virta
he katoavat keltaisiin busseihin
viimeinen tyttö musta hame liehuen juoksee
koska ei olekaan ihan yhtä tuuletonta
kaupunki kaukana
näkyy aina vaan se kirkontorni
se näkyy kaikkialle
miten jättimäinen se onkaan
ja kun on korvissa Sigur Rós
tai Múm tai Ólöf
koska vain islantia vain islantia tänään
ei haittaa vaikka autoista lähtee ääni
ja ihmiset, jossain kaukana
puistoissaan kukin
tarkenisi teepaidassa
tuulessakin tuulessakin
että istuisin ahkerana
mutta mutta
tämä levottomuus ulkona paistavasta auringosta
ja lämpöasteista ja tuulettomuudesta
ei auta vaikka istuu jalat ristissä koitta meditoida
sitä kestää vain neljä minuuttia
ja on noustava koska musiikkikin oli päällä
eikä alanis oikein meditaatiomusiikkia ja parasta olisi kuulla vain linnut
mutta linturetki jää tänään
on pakkopakko pakottaa
ja hurjan väkivaltaisia unia
joissa piiloutuneena aseistautuneena
jotenkin sellainen actionelokuva meininki
ja viiskytluvun vaatteissa miehet kävelee ja pelkää että näkee mutta ase esillä
ja sitten tuttu ääni sanoo että nyt joku tulee ja ei ole varma onko silmät auki vai kiinni
mutta ampuu ampuu ampuu
ja hallitsee uniaan niin että päättää että jotkut toiset askeleet toiseen suuntaan
ja että voi tehdä taian
jolla muuttuu näkymättömäksi tietyn ympyrän sisällä
mutta herää ennen kuin on päättänyt missä on keskus
ja aamulla viesti äidiltä että on syntynyt terve tyttö
ja tahtoisin lähettää kortin sinne uuteen perheeseen
mistä keskittyminen. kaksi tuntia aikaa ennen kuin tauko. kaksi tehokasta tuntia. tehokasta tehokasta.
tehokasta, hanne.
vaaleanpunaisista oransseista taivaista siniseen ja tummempaan ja tummempaan
huomiseksi
on luvattu 11 astetta lämpöä, täysi auringonkuva 0m/s tuulta
ja
minulla on ylihuomenna islanninkoe
mutta eilen lupasin etten enää valita tänä keväänä.
joten en valita sitä että on istuttava ehkä ensimmäisenä ja ehkä ainoana islannin historian kauneimpana päivänä sisällä lukemassa ja rustaamassa sanoja keltaisille muistilapuille.
enkä valita siitäkään että tiistaina kokeenjälkeen alkaa sadekausi, että koko loppuviikoksi on luvassa kaatosadetta ja kovaa tuulta.
mutta minähän tykkään sateesta
vaikka kumisaappaat ja pilkkusadetakki onkin suomessa
eikä haittaa enää yhtään ettei ole aikuinen
kun istuu lähes neljä tuntia kahvilassa
ensin tee sitten kaakao ja kaurainen keksi
kaksikymmentäseitsemänvuotiaan kauniin naisen kanssa
joka ei ole yhtään sen aikuisempi
nauraa vielä kotonakin että hyvänen aika
kuka tahtoisikaan pistää virkapuvun päälle ja kirjoittaa lauseita joissa on pisteet ja pilkut ja isot alkukirjaimet
ja aina hillitysti vain sanoa eikä yhtään ääntä kovempaa tai yhtään itkua kadulla tai hyppiä viivoijen yli tai hyräillä lumiukon säveltä keskellä kevättä, anteeksi kesää täällä
ja kuka jaksaisi opiskella mitä pitäisi
kun voi innostua väreistä
tai unista
tai tarinankerronnasta
ympäristökasvatuksesta
siitä että voi kastaa keksiä kaakaooon
että voi oppia että fäärsaarilla peruna on omena
että voi keskellä päivää kun on kirkasta auringonpaistetta
kuulla
you look so pretty
ja sitten painaa pään pois toisen kaulaan
että nauraa ja ravata keittiön ja eteisen väliä kun huoneesta tulee
se nainen jonka naamaa oli kuvattu punaiseksi vanhaksi omenaksi
jota ei ymmärtänyt, koska nainen on kaunis ja nyt hän tulee ulos huoneesta
jossa asuu hän, joka kuvasi naamaa näin
ja alkaa nauraa ja istuu tuolille keittiöön ettei näe
koska on huvittavaa
kuulla huoneesta huoneeseen espanjan kieltä
kuunnella sitä kun on ihot
aina sama sana
toistuu
kun voi kurkistaa ikkunasta taivaan värejä
kuulla punatukkaisen tytön laulavan kapeita katuja alaspäin
miten nauttii kun kääntyy katsomaan uudestaan uudestaan uudestaan
kaikki kukat puutarhoissa
puissa hiirenkorvat
toisissa enemmän auki toisissa ihan pienetpienet juuri vihertävät
ja vaikka äiti ei usko
voikukatkin kukassa
jo oli
enkä ole yhtään stressaantunut
en vaikka ehkä olisi hyvä että olisin
ehkä jännitin niin kovin sitä ensimmäistä koetta
etten enää
kanski
allt er ágætt
það skiptir ekki máli
mér likar æðislega
vor
sem við eigum hér
sunnuntaina, huhtikuuta 26, 2009
Vaalitulokset!
tai oikeammin
otin itseäni niskasta kiinni
ja on pakko harjoitella islantia ylihuomiseksi
sen jälkeen olen vapaavapaavapaa
ainakin illuusioni vapaudesta on vapauttava :)
tajusin
aamiaispöydässä
oli hikisukkaa (täältä ei saa kunnon tummaa leipää sitten millään)
jugurttia ja mysliä ja omena ja joululta tuoksuvaa teetä ja appelsiinimehua
että en minä ole kyllä yhtään aikuinen
että on hassua kuinka ajattelee, että voi, lapset
ja että muka on jo tullut tiensä päähän ajatuksineen
mutta sitten
tuleekin tajuaminen kuinka lapsi sitä vielä on. niin kuin toinen Dideistä sanoi
että olet vielä niin nuori
että hänkin kun oli teini-ikäinen
minä sanoin, no, en minä nyt sentää enää teini-ikäinen, toivottavasti
mutta Didi vain totesi, että mitä sinä olet, 23? että vielä sitä aikaa
että kyllä
minä olen nuori
samaa kategoriaa kuin teinit.
kauhistutti. Eikö mitään mitään kehitystä ole tapahtunut?
ja tämä kaikki. tällä tavalla kirjoittaminen
rivittää nyt tällä tavoin
jättää väliä ja tyhjää
ja miten eilen vaelsimme läpi Reykjavikin yön etsien ilmaista kaljaa
valmiita myymään sielumme oikeistoliberaaleille
mutta olisihan se pitänyt arvata, että heidän juomansa maksaa
enemmän kuin kivassa baarissa
ja hyvä niin sillä
vasemmisto on voittanut vaalit täällä!
Tulokset!
Saa nähdä mitä kruunulle nyt tapahtuu, tai tapahtuuko mitään.
mikä riemu
vaikka en olekaan yhtään poliittinen.
perjantaina, huhtikuuta 24, 2009
kirjoitta
aloitan niin myöhään
kirjoitin päiväkirjaan : "mulla on vaan olo
että kirjoittaa"
ja sen kirjoitettuani tajusin
että niin
miksi hitossa mä kirjoitan tuon enkä kirjoita.
joten aloitin
avaamalla tiedoston
ja oveen koputettiin
kuppi teetä
ja tunnin jälkeen
aloitin
mutta kello vaikka mitä
taas
ja niin paljon tekemistä
eikä silmät enää keskity
ja hulluinta tein tänään
käänsin vanhoja päiväkirjamerkintöjä englanniksi
miten hullua
miten hullua
mutta kulutin koko iltapäivän ennen joogaa siihen
ja upposin voi
miten se oli hauskaa
mua kihelmöi
jotenkin muuttaa kaikki
pistää ihan uusiksi
olen kyllästynyt siihen tekstiin joka mulla on
se on kirjoitettu jo niin monta vuotta
sitten
etten ole enää se
en kirjoita niin
haluan kirjoittaa niin kuin minä
näin
että on välit
että on sanat
ja sanat
riveillä niin kuin runot mutta ei runoa yhtään ollenkaan.
haluan pistää ihan uusiksi kaikki
se kihelmöi mun sormissa
saako niin tehdä?
muuttaa
muuttaa kaikki.
torstaina, huhtikuuta 23, 2009
Tajuaminen
ajanjaksoilla
minun ruumiini
minä
muistan
vaikka en ajattelisi
vaikka en muistelisi
niin se on
olen tiennyt sen aina
totta kai
on päiviä kun tulee vain suru eikä tiedä miksi
ja sitten lukee
vanhoja päiväkirjoja kalenterimerkintää
ja niin
minun yliherkkyydelleni on selitys
hyvin yksinkertainen
kun kääntää sivuja taaksepäin
miten naiivia kuvitella
että vuosi sitten tapahtunut
ei jäisi minuun
että jos joku ensimmäinen poikaystäväkin jää
niin miksei kaikki askeleet huoneessa edestakaisin
syömättömät päivät
uusi bussireitti
tietysti minä muistan
minussa muistaa jos soluillakin kerran on tietoisuus
vaikka en uskokaan siihen mutta silti
ja kaikki säännöllisyys
miten minun ruumiini on säännöllinen jopa sairastumisessaan
miten säännöllisesti minuun
meri meri meri aina vaan
ja tekisi mieli huutaa juosta ääneen
kuulkaa kuule kuule minä tiedän
kaikki on vain sitä
että on suru että on ollut niin suuri suru
niin suuri musta
hah
tänään piti olla hikimaja. sweathut? sellainen kai joka johonkin suomalaiseen perustuu itseasiassa. suomalaisen savusaunan äiti. shamaanit ja sellaiset. hui. mutta se peruuntui tältä päivältä juuri kun olimme Sannen kanssa jännityksestä kuolla
ja nyt on jooga vain
jossa minä yritän kertoa minun keholle
ettei ole hätää
että se voi rauhoittua
että tämä vuosi on eri kuin edellinen
että ei tarvitse säikäht
ää
jokaista liikettä joka on poispäin
että en minä tarvitsee
turvaa
mitään suojaa en tarvitse
että minä seison
seisonseison vain. ilman valoakin. ja valossa.
minä haluan opettaa
oppia haluan tuntea
että on hyvä seistä
yhdellä jalalla toinen toisessa kädessä
horjumatta.
keskiviikkona, huhtikuuta 22, 2009
sadesadesade
meditaation jälkeen
me ajoimme Sollan kanssa majakkarantaan
mutta aurinko oli jo laskenut
ja simpukoita aina vain simpukoita
violetteina.
ja minä odotanodotanodotan
kunnes pakko nukkua koska koe
ja kokeesta selvittyä
selvyyttä
kävelen ystävänä
kirkon takaa katua
huppu sateesta huolimatta valahtaa pois
enkä ole enää surullinen
Make way for the simple hours
No finding the time its ours
A fate or it's a desire
I know
olen itkenyt tarpeekseni
eilen Didien luona puhuimme
itkemisestä
ja kuinka minulla tämä herkkyys vain kestää ja kestää
tahtoisin jo takaisin sinne
kun on vahva
vaan onko sitä?
So let the sunshine
So let the sunshine
So let the sunshine let it come
ja mitä sitä on itkemistä
missään lopultakaan.
mitä sitä hyödyttää
ulkona vaan sataa ja sataa siitä huolimatta
aika menee
siitä huolimatta
ihmiset
lähtevät ja palaavat
ja kaikki on vain kiintymistä
niin kuin Didi sanoi
että jooga on asenne
osaa laskea irti
niistä asioita
joita ei voikaan omistaa
eikä yritä
kiinnittää
huomenna menen allekirjoittamaan
sopimukset
työstä
enkä murehdi sitä että lennän
sinne ja takaisin
enkä murehdi
nothing emotional.
So let the sunshine
So let the sunshine
So let the sunshine let it come
-Au Revoir Simone -
tiistaina, huhtikuuta 21, 2009
ja minä papereiden keskellä silmät koskaan
kuivina
tänäänkään
vaikka kuinka käveli katuja hymyillen ikkunasta harmaat housuissa pussit
kuinka käveli ja ovea ennen sekin ystävä
jonka vasta saamassa.
Bussi juuri lähtee ja me pysähdymme
kirosanoja suomeksi
tarkoittaa täällä esimerkiksi tietämistä
tietyssä muodossa
ehkä se sopii
hvenær sem er
vittu af mér
haluaisin kaiken olevan jo ohi.
paketin
ja nyt
lennä lintu, kiia korppi
hoi'ja miunki huolijain
voi miten tuntuu hyvältä kuulla laulua
minä haluaisin niin kuulla sen tässä
ympärillä
kerran istuttiin äitin kanssa konsertissa
ja naiset meidän ympärillä kaikkialla
laulamassa
en koskaan unohda sitä
minusta pitäisi olla enemmän niin
että musiikki ympäröi ihmiset
ei vain että ne seisoo lavalla ja sitten ihmiset katsoo omilta penkkiriveiltään.
ja tänään on päivä
kun sataa ja tulee aurinko
vuoronperään
eikä oikein tiedä onko päivä ulos vai ei
eikä tiedä onko sisällä
vedestä täysi aukko vaan
kun on täällä. täällä vaan. ja sitten kuitenkin yhä enemmän
alkaa taas palata aikoihin jotka on jo olleet
joita ei ole ollut
miten helppo on unohtaa
minut
kuvaan itseäni vielä senkin jälkeen kun on aika mennä nukkumaan
uudestaan uudestaan peilin läpi
miten meni ne askeleet ja valo tuli isoista ikkunoista
ja peilit kaikilla seinillä
silloin vain odotti sitä että pääsisi käsiin
keväästä kylmä betonimuuri ja ruoho kenkiin vihreiksi langoiksi koska satanut
tauko venyy pidemmäksi kuin lounas
there's no reason hanne, no reason hanne.
alkaa ajatella jo englanniksi
puhuu itselleen englanniksi, voiko hullumpaa
haluan kuulla nämä laulut
suoraan. haluan kuulla ne kovaa. haluan kuulla ne niin että olen Suomessa.
ei se ole koti-ikävää mutta tajuamista
missä on koti.
maanantaina, huhtikuuta 20, 2009
niin kuin ei
istuu
ja paperit
pinoissa sängyllä
islannin kielisiä
Þú reyndir allt
Já, þúsundfalt
Upplifðir nóg
Komin með nóg
En það varst þú sem allt
Lést í hjarta mér
Og það varst þú sem andann aftur
Kveiktir inní mér
Eg fór, þú fórst
eikä ehkä kukaan ymmärrä näitä Sigur Rósin sanoja
mutta ne on kauniit
silloinkin kun ne ymmärtää
kappale on Ára batur
se tarkoittaa soutuvenettä
Þú rótar í
Tilfinningum
I hrærivél
Allt úti um allt
En það varst þú sem alltaf varst
Til staðar fyrir mann
Það varst þú sem aldrei dæmdir
Sannur vinur manns
Eg fór, þú fórst
ja näin kauniin musiikin
sitä katsoo valoon päin vain
odottaa
Þú siglir á fljótum
Yfir á gömlum ára
Sem skítlekur
Þú syndir að landi
Ýtir frá öldugangi
Ekkert vinnur á
Þú flýtur á sjónum
Sefur á yfirborði
Ljós í þokunni
viiimeinen säe sumun läpi valoon
sen hetken tietää
kun pistää airot veteen
aamuyöstä.
minäkin haluan
punainen tussi ja valkoiset paperit kyllästyttää
odottaa
eikä surusta ole kuin haamut vaan
valkoisissa lakanoissa
kulkee pitkin linnojen käytäviä ja Veturliði kertoo aina niin innostuneesti
eikä ehkä ole hyvä idea kuunnella Sigur Rósia kun pitäisi keskittyä
ylihuomiseen suulliseen kokeeseen
ei ehkä olisi hyvä istua tässä
are you there?
tuulessa hupusta kiinni vesi ravisuttaa puita jotka ohuita ja lyhyitä
ei ne kestä täällä
niin kuin unessa
meren rantaan
tuulta päin
minä kuvittelin
sateessakin vaikka punaiset kumisaappaat suomessa
on vain kiviä
ikkunalauta täysi
tunnit kuluvat
yhä vain yhä vain
ja Sigur Rós laulaa
You sing into the night now
Just sing on for me
You sing into the night
kävelee ja sitten kirjoittaa vaikka pitäisi puhua eikä kirjoittaa
ja tänään aamusta seitsemältä herätys
aurinko
kun avaa verhot
sitten suljetaan verhot
niin kuin elokuvissa kamera
ja kun ovi menee kiinni
minä kävelen ensin eteen taakse ja
istun lattialle eikä voi mitään sille
että ei olekaan vahva jaksa seistä jaksa jaksa
ettei auringosta huolimatta
ehkä voit mennä ulos lukemaan
mutta kun pitää kuunnella islannin kielistä puhetta
istuu lattialla ja kädet
mekko jossa punaisia kukkia
istuu jalat koukussa
vessassa aina ääni
kymmenen minuttia
vain kymmenen minuuttia sen jälkeen kun
ei ole vitsi
so now you have to go
vaikka juuri siksi pitää
kun on pimeässä
minä leikkaan appelsiinin
kaksi viiltoa kumpaankin päähän
sillä tavalla minä leikkaan
ja on sellainen paikka
jossa virtaa kylmä joki
ja kuuma joki
ja ne yhdistyy ja siellä voi uida
toiset ovat käyneet siellä paitsi minä
ja tyttö ja poika kantavat haukea
sen on pistänyt seinälle
eikä tule loppua ei tule loppua loppua.
pitäisi soittaa puheluita. pitäisipitäisi
vihaan puhelinsoittoja.
Minns du hur mörk den natten varmutta en yhtä paljon kuin toinen.
den var svart och apelsinfärgad
en läheskään yhtä paljon.
Minss du hur kallt det golvet var
ja miten sitten
se että istuu lattialla kun ovi on mennyt kiinni
eikä edes kymmentä minuuttia kulunut
miten sitten kun ei mahda sille että suu
ei koskaan mene ylöspäin
vaikka harmaatukkainen bussissa sanoo että tunnistaa minut nauravista silmistä
minun silmistänikö?
näistä
jotka menevät alaspäin niin kuin suu
kaikki
kuinka tyhjää.
kuinka
aurinko ja sininen taivas
hymyillen
luvataan soittaa
eikä voi tietää että kun ovi menee kiinni
nojaa seinään
och där bredvid
på golvet
lutade de emot dina
sitä luulee
kauniiksi.
sunnuntaina, huhtikuuta 19, 2009
aikaisin nukkumaan ja
juuri kun vaivut siihen ettei enää oikein ole sängyssä yrittämässä nukahtaa
vaan ajatuksetkin pehmeää
alkaa soida palosireeni
what a fuck!
ensin makaat jonkun minuutin paikoillasi ja mietit mitä ihmettä
onko tämä oikea hälyytys vai bileet vai mitä ja miksi ja onko jotain tapahtunut
mutta kun et osaa erottaa onko kirkuminen juopuneiden kreikkalaisten ekaa kertaa äidistä erossa olevien juuri teini-iän ylittäneiden vaihtareiden biletystä vai oikeaa hätää
alat etsiä housuja
mutta housut onkin paita ja on pakko laittaa valot
soitat naapurihuoneeseen mutta kukaan ei vastaa
kuuntelet
mutta bileet tuntuvat jatkuvan musiikista päätellen
kirjoitat tekstiviestin
ja hälytys alkaa uudestaan
musiikki sammuu
kuuntelet
hälytys sammuu
bileet jatkuu
käyt nukkumaan
hälytys uudestaan
mutta et jaksa vaivautua
käännät kylkeä
ja nyt aamulla ainakaan oma huoneesi ei ole palanut.
tahdon tän tyhmän taudin loppuvan jo nyt
heti
heti.
lauantaina, huhtikuuta 18, 2009
vuoteen omana
mutta siitä huolimatta eilen
käsintehtyä suklaata lasivitriinien takana
ja kun tyttö kirjoittaa mustalla tussilla vääränkokoiseen kuoreen
minä opettelen ulkoa
starfsmannastæði fyrir siðumúli 1
autojen kuvat betoni kylmää
ja nyt minä kuuntelen uudestaan uudestaan uudestaan Anna Järvissen såhär
kävellään satamaa
laivat ikkunasta joiden takana vanhat kalastajat
ottaisiko mukaan jos kysyisin?
kuikan ääntä.
miten kaipaankaan kesään laiturille
joka on vaihdettu sen jälkeen kun opittiin uimaan
ainakin kerran
sorsien jäljet pesty moneen kertaan
järvi tyynenä.
tuuli yltyy se yltyy kun kävelee kotiin
ja vesipisarat asfaltille
kuplamuoviin käärittynä
kysyvät mitä se sisältää
ja vastaa yksinkertaisena
myöhemmin tajuaa että olisi voinut sanoa kaunistakin.
kun on kipeä ei pitäisi itkeä
valaslaivaa varustetaan
sitä millä valastetaan suuria valaita
mustat.
vieressä toisten yritysten whale watching
ei koskaan
enää
voi saada sitä
yötä
kun taivas oli ihmeellisen sininen
(sinä olet
sillä tavalla kuin taivas oli ihmeellinen)
ei koskaan enää
voi saada sitä
kun minun metsäpolku
ensimmäistä kertaa toisen
jokainen kyyenel toive
en av oss såg på en annan
inuti och bredvid
och undran var stor
vem är det här?
Hur kom jag hit?
Var har jag varit tills nu?
torstaina, huhtikuuta 16, 2009
opettaa kirjoittamista aikuisille
tai siis
lukea aikuisten tekstejä ja antaa palautetta
oi
miten inhoankaan tätä työtä!
ensin vuoteen kukaan ei kirjoittanut mulle mitään
ja yhtäkkiä kaikki lähettävät viikoittain uuden opintoyksikön ja äääh
lisätehtäviä ja kaikkea
aikuisten kanssa ei oo yhtään hauskaa
mä kaipaan lapsia
kun ei mitään arvosanajuttuja.
ja toisena minuuttina on niin hyvä olo että jaksaisi lähteä ulos
ja toisena taas vaipuisi sänkyyn koko päiväksi
tekemättömyyteen
huomenna jo perjantai.
ja nyt kolmantena
ei vieläkään lähtenyt viimeiselle islannintunnille
vaikka ehkä olisi jo voinut
sen verran parempi jo
tämä flunssa
jo kolmannen kerran islannin aikana
keskimäärin siis, kerran kuukaudessa mulla tää tauti.
mikä ihmeen vastustuskyvyn lasku kehossani on tapahtunut?
tavallisesti olen kerran vuodessa, korkeintaan kaksi, kipeä
höh.
en tahtoisi yhtään maata täällä sisällä kun aurinko paistaa
ja olisi tuhottomasti toimitettavaa
kirjaston kirjat on myöhässä
mutta seisominenkin huimaa
eikä ruoka tahdo mennä alas
ja toiset sanoo että huoneessa on pakkasta kun oma olo niin kuuma ettei tarvitsisi edes peittoa
ja ylen areena ei toimi täällä. ei voi katsoa edes muumeja.
tänään olisi dinner partyt joihin en nyt voi ottaa osaa koska en usko että vielä kykenen kokkaamaan mitään erityistä ja osallistumaan sosiallisiin rientoihin kun silmät ei pysy auki ja nenä vuotaa ja sellaista köhimistä tiedättehän
ja joogakin jää jo kolmannen kerran väliin
tyhmä tyhmä ruumis.
voisiko siitä päästä jotenkin eroon?
miten tahansa sille yrittää olla mieliksi niin ei
kelpaa
pitää sairastellakin vielä!
keväällä!
plaah. plaah. plaah.
tiistaina, huhtikuuta 14, 2009
Helsinki tule mut hakemaan
Kiitos, Suvi.
Vitsipparna har somnat de drömmer sig bort
till oktober till en himmel med svarta moln på
till när vindarna lyfte det spikraka regnet
tid tolv meter och sedan släppte ner det igen
De drömmer om gatans golvbrunnar i rusningstiden
och om självgoda smarta bilar
och om kvällen när de själv blev till
Och jag längtar redan har redan hemlängtan
Helsinki tule mut hakemaan tule, nyt mennään
Ska jag våga gå där du har gått nu vad vill jag se där
blir jag nöjd med ett lyckligt slut
tror jag att jag ska möta dig mitt på grusvägen
eller i mjölkbutiken
Och hur visste du att ljuset var släckt stod du bakom mig
kröp du in under min säng
var det du som stoppade om mig när allting var förlorat
-Anna Järvinen, Helsinki -
maanantaina, huhtikuuta 13, 2009
koti
on huomata että osaa liikkua kaupungissa
ilman karttaa
että tietää missä on vaikka ei ole minkäänlaista käsitystä siitä missä katu jonka nimen näkee on
että ei tiedä tarkalleen edes suurinpiirtein
mutta kartta kaupungista on sisällä jo
tietää vuorista tietää merestä tietää kirkon toreneista korkeista kerrostaloista
jalat tietää ennen kuin tekee päätöstä
juoksee juoksee
ensimmäistä kertaa
ehkä useampaan vuoteen
juoksee ihan liian kovaa siihen nähden mikä on kunto ja voima
tehdasalueet ja aurinko joka
muistuttaa elokuusta.
puutarha ja repussa kirja
vesipullo villapaita ja kaksi pitkähihaista
ei tarvitse enää takkia
tai tänään
kävellään kirkkoon
ja siellä puolalainen pariskunta naimisiin
takapihalla ovessa risti
this would be good place
for what?
ja pappi vieraineen tulee ulos
kävellään hautausmaata
ja suvuilla suuret alueet kaikilla sama nimi
ja minä kävelen kauppaan joka ainoana auki tänään toisena pääsiäispäivänä
ja kevään ensimmäinen jäätelö
erilainen kuin kun kävelee omassa maassa
suklaata ja lakritsia mutta ensimmäinen jäätelö silti
ensimmäinen jäätelö ja kadut joita pitkin kotiin
sanoo kotiin
vaikkei edes pidä tästä huoneesta tästä talosta jonka keittiössä vain nopeasti
ja Sigur Rós
toisina hetkinä kun kävelee kotiin
täällä Islannissa
villamekko päällä
islantilaista villaa ja villapaita sekin
ja turisti kysyy tietä keskustaan
ja hymyillen suomalaisella englannin aksentilla voi sen kertoa.