kirjoitusinto lopahti siihen mistä alkoikin
tai oikeammin
otin itseäni niskasta kiinni
ja on pakko harjoitella islantia ylihuomiseksi
sen jälkeen olen vapaavapaavapaa
ainakin illuusioni vapaudesta on vapauttava :)
tajusin
aamiaispöydässä
oli hikisukkaa (täältä ei saa kunnon tummaa leipää sitten millään)
jugurttia ja mysliä ja omena ja joululta tuoksuvaa teetä ja appelsiinimehua
että en minä ole kyllä yhtään aikuinen
että on hassua kuinka ajattelee, että voi, lapset
ja että muka on jo tullut tiensä päähän ajatuksineen
mutta sitten
tuleekin tajuaminen kuinka lapsi sitä vielä on. niin kuin toinen Dideistä sanoi
että olet vielä niin nuori
että hänkin kun oli teini-ikäinen
minä sanoin, no, en minä nyt sentää enää teini-ikäinen, toivottavasti
mutta Didi vain totesi, että mitä sinä olet, 23? että vielä sitä aikaa
että kyllä
minä olen nuori
samaa kategoriaa kuin teinit.
kauhistutti. Eikö mitään mitään kehitystä ole tapahtunut?
ja tämä kaikki. tällä tavalla kirjoittaminen
rivittää nyt tällä tavoin
jättää väliä ja tyhjää
ja miten eilen vaelsimme läpi Reykjavikin yön etsien ilmaista kaljaa
valmiita myymään sielumme oikeistoliberaaleille
mutta olisihan se pitänyt arvata, että heidän juomansa maksaa
enemmän kuin kivassa baarissa
ja hyvä niin sillä
vasemmisto on voittanut vaalit täällä!
Tulokset!
Saa nähdä mitä kruunulle nyt tapahtuu, tai tapahtuuko mitään.
mikä riemu
vaikka en olekaan yhtään poliittinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti