maanantaina, huhtikuuta 03, 2006

Lähteminen

Minä tulin
hetki sitten avasin oven

Kävelin sateessa
pois
kävelin jo ennen kuin piti pistää takki päälle ja pipo joka meinasi koko ajan lähteä
koska isi on sittenkin oikeassa
poikani kierittää hiuksiani niin että ne menevät selvittämättömiksi

ja minä olisin voinut jäädä
vielä muutamaksi tunniksi
vielä vähän pidempään
niin että kaikki paidat olisivat ehtineet kuivaa tuolin selkämyksillä
eikä olisi täytynyt sulloa kasseja täyteen
olisin maannut liikkumatta
kuinka olisin voinut maata liikkumatta saamatta koskettaa
kuinka olisin voinut olla hiljaa kunnes olisin vihdoin saanut pojan viereeni
ja iho olisi ollut kuuma
ja juuri silloin
juuri kun kaikki meidän aikamme olisi ollut meille
minun olisi pitänyt juosta sateeseen ja pimeään

mutta koska on järkevää
minä olen tässä nyt

minun ihoni on jäänyt
lähelle
kaikki minussa on nyt nukkumassa
kaikki minussa tahtoo aikaan joka ei ole määriteltävissä
ei ulkoa

ja mitään mitä odottaa
ei tule
ja kaikki se mitä ei toivo tulevaksi
on sittenkin

minä olen nähnyt unia
sekunninsadasosaunia
nukahtanut ja herännyt koko viikonlopun
joissain unissa on ollu mummi
joissain katuja ja taivas
muutamassa elokuva
useissa ollaan matkustettu
tai meinattu
ja kerran minä hiivin poikani viereen ja vedin peiton yllemme että saisimme olla kaksin

ja joinain hetkinä on vain hyvin varma
kaikki tuntuu selvältä
eikä mitään pitänytkään ajatella
ja sitten on taas niin paljon
kun avaa arjen
kaikki nämä päivät
on kaksikymmentäkolme uutta viestiä ja kaikki huutaa että pitää pitää
eikä mihinkään saa aikaa

minusta jokaisella pitäisi olla vuosi
pitäisi olla yksi vuosi että saisi mennä lappiin ja nähdä vuoden kierron

ja tänään taas kevään ensimmäisen vesisateen aikaan
minä muistin onnellisuuteni
ikkunan lävitse vesipisarat ja kaksi
ja punainen sateenvarjo ja yksi
ja kaikki minun onneni tiivistyi silloin siihen kuvaan
jota oli mahdotonta ymmärtää ellei ollut minä
ellei tiennyt

mutta siihen aikaan
minun ystäväni olivat lähellä
nyt he ovat kaikki levittäytyneet maailmaan
ovat kaikki niin hajallaan
etten edes muistanut muistaa heidän syntymäpäiviään
eikä hyvälle ystävälle lähetetä vain sähköpostiviestiä
minä en edes sitä
olen toivoton päivämäärien kanssa
mutta en pode edes huonoa omatuntoa
koska minä tiedän ettei välittäminen ole numeroita
ettei ajatus vaadi mitään sanoja

enkä minä tiedä
jos elämäni sittenkin vain on
ikkunan läpi sadetta
ihmisiä käsi kädessä ja suut suulla
minä ehkä punaisen varjon alla
minä tai joku toinen, joka ehtii ensin
suojatien yli kulkemista kiireellä vaikka tahtoisin pysähtyä
bussin odottamista ja sen täsmällisen saapumisen oikein arvaamista
analyyseja analyysien perään
laulun sanoja jotka kaikki ovat mennyttä ja sitä aikaa kun
minua istumassa kivellä
minua kävelemässä metsässä ja salaa koskettamassa puita koska
niistä saa voimaa
ja ne saavat
minua hengittämässä kukkiin päin
omenapuita
omenapuita omenapuita kaikkina vuoden aikoina
minua tarjoamassa rusinoita kaikille ja käteen mahtuu kerrallaan vain yksi
silmiä joita jotkut sanovat kauniiksi
kaunista jota minä sanon kauniiksi
meriä silloin kun pitäisi olla hiljaa
hiljaisuutta kun ptäisi kertoa
ja loputtomat joet
loputtomat kaikki minun viivani
ja lumi joka sataa joka talvi ensimmäisen kerran

ja ehkä joskus kirjain
joka alkaa paremmin kuin mikään aikaisemmista
ehkä sellainen kirjain josta ei heti saa selvää
mutta kun heittää nopalla kaksikymmentä se tulee näkyviin
eikä tarvitse epäillä enää mitään.

Ei kommentteja: