tiistaina, huhtikuuta 18, 2006

Sadetta

Niin väsynyt
että olisi voinut jäädä peiton alle
peiton alle ettei näy edes selkä
ettei korva

olisi voinut mutta nousi kun oli kymmenen minuuttia aikaa
ja nauroi hysteerisesti kadulla kun meinasi kaatua salkun kanssa
ja painautui niin vasten
kadulla eikä se ainainen tyttö enää tullut
mutta nythän on tiistai
ja se tulee aina maanantaisin

ja korvista tuli kylmät
mutta hengitys oli kuuma kuuma
ja ei mennyt kauppaan vaan käveli tienputsaajan katseista huolimatta kerrostaloon
ja hissi oli kellarikerroksessa
joka on alitajunta tai piilotajunta
ja söi sämpylän ja joi mehua joi vettä
ja meni koneelle
ja alkoi englannin

jota vihaa

vihaa niin paljon typerää presentationia
typerää typerää
ettei osaa yhtään
ja kirjoittaa lauseita suoraan paperista
ja päättää muuttaa myöhemmin

mutta miten tieteellistä kieltä voi kääntää vieraalla kielellä?

ja sitten pitää silmiä auki väkisin
ja lukee että ystävä menee ehkä syömään tänään
ja toivoo ehkä vähän että menisi tämän kanssa
koska tämäkin tahtoo
ja tällä on vaan muutama basilikan lehti ja tofua
jotka varasti äidin luvalla äidin jääkaapista

sade yltyy

ja suklaapupusta on puolet syömättä
lakana on lähtenyt melkein kokonaan sängystä ja tyynyssä on pään uurre

pitää mennä tänään kirjastoon lukemaan etiikkaa
on pakko
olisi ollut helpointa jos se olisi auennut seitsemältä
olisi pakottanut silloin
sinne
nyt se on vaikeampaa
varsinkin kun menee takaisin nukkumaan

ja kaikki sade näyttää kurjalta kun se on valkoista
sellaista ohutta
ei suuria hiutaleita vaan ihan vettä joka ei ole vettä
ja kun ei ole kumisaappaita
ei voi tepastella vesilätäköissä
kaikki sulaa heti kun osuu maahan
ja paperit pitävät ääntä vaikka koskettaa kirjaimia

ja minä luulen
että voisin olla onnellinen jos voisin
ilman että täytyy

minun pitäisi ehkä oppia
että minä voin
ettei ole muita pakkoja kuin omat pakot
että lakkaisin tekemästä velvollisuuksia
että muistaisin sen miksi teen

jos laittaa sadetakin, ulos voi mennä

minä laitan silmät kiinni niin voi mennä
(aamu-unessa oli otto ville kuusinen joka oli huippumatemaatikko mutta ankara vanhanajan opettaja ei tietenkään ymmärtänyt sitä vaan pakotti kuusisen laskemaan niin kuin muutkin laskivat, enkä minä heti muistanut kuka on otto ville kuusinen ennen kuin poika sanoi että kommunisti, ainut joka on haudattu jonnekin muuriin kremiin tai jonnekin)
laitan silmät kiinni
niin ihan mihin vaan
nykyään unimaailma kiehtoo minua aina vaan enemmän
odotan unia
en enää pelkää niitä niin kuin joskus nukahtaminen oli mahdotonta

vähän aikaa vaan
ja sitten herään

Ei kommentteja: