kesäjäätelöäsusiapianonopettajaunihalvaustekstiretkikoulu

Viikonlopun kuuntelin susista
nyt tiedän
millaisia petoja meillä on 200 metsissämme
pääosin itärajan metsissä

ja tiedän myös minkälaiset ihmiset haluavat tappaa

oli huvittavaakin kuunnella kuinka luontoliittoa ja niitä, jotka "niitä nuoria" kouluttivat
syytettiin aivopesusta
ja kauhisteltiin miksi olemme kiinnostuneita susita emmekä ulkoiluta mummoja vanhainkodista.

(minä sanoisin tähän, että minkälaisia ihmisiä ne ihmiset sitten ovat jotka ovat omaisensa sinne vanhainkotiin pistäneet eivätkä ulkoiluta heitä itse? En usko että se on tämä "nykyajan nuoriso, joka susia paapoo" . Kyllä minä omia isovanhempiani käyn katsomassa, tosin he kävelevät itse, omassa kodissaan, ja metsässä, eikä heitä siksi tarvitse ulkoiluttaa, ja toisekseen miten sudet sulkevat vanhainkodin mummot ulkopuolelleen!)

ja kun raavaitten miesten yhdestä suusta kaikui ehdotus "kaikki sudet vaan tapettava, sillähän tästä ongelmasta päästään"
niin yksi tyttö uskaltautui heittämään ironisen kommentin
"että eiköhän sitten tapeta ne mummotkin sieltä vanhainkodista samantien, että sillähän siitäkin ongelmasta sitten päästään"
niin kuului oikein kohahdus
metsästäjäporukka nousi miltei pystyyn ja huusi
että jaahas
siinä on sitten (taas) "nykyajan nuorison arvot"!
tyttö sanoi että se oli vitsi
mutta kuulemma huono vitsi, eikä varmasti vitsi ollenkaan ja pudistelivat päätänsä

olisi pitänyt sanoa että millaisia arvoja te sitten nuorisolle ja lapsillenne välitätte jos ratkaisu on aina ja heti että
ASEISIIN VAAN JA AMPUMAAN

onko se että yrittää keksiä luovia ratkaisuja ongelmaan, ja saada aikaan keskustelua, yrittää sovittaa ristiriitoja, niin että sekä ihmiset että sudet voisivat elää (miten on edes mahdollista että suomessa ei olisi tilaa kahdellesadalle sudelle! kun täällä on tilaa viidelle miljoonalle ihmiselle ja lisää haluttaisi niitäkin vaan!) jotenkin heikompi ja huonompi ratkaisu kun pelkkä tappaminen.

taloudelliset ja hyödyllisyys syyt menevät taas jälleen etusijalle
kaikessa
koska on mahdotonta perustella sutta taloudellisesti hyödyllisenä eliönä
mahdotonta sanoa
että juu sudesta on huomattavaa hyötyä ihmiselle
sillä ei ole arvoa

ongelma on arvoissa.
nimenomaan niissä. kuten aina.

keskustelua ei voi syntyä
koska lähtökohdat ovat niin erilaisia.
jos se mitä pidetään arvokkaana ja hyvänä on toiselle HYÖDYLLINEN (ja mitä enemmän taloudellisesti sen parempi)
ja toiselle HYÖDYLLISYYDELLÄ ei ole mitään merkitystä, vaan arvokas ja hyvä voi olla jokin asia itsessään, vain sen itsensä vuoksi, siksi että se on olemassa, siksi että on

miten tästä voi päästä eteenpäin?

en tiedä.
toivon vaan että joskus tulisi asennemuutos
sillä ainut tie eteenpäin on
muutos

rationaalisuus on saanut aikaan hyötyajattelun
ja hyötyajattelu on minusta kaukana sellaisesta maailmasta jossa minä tahtoisin elää

en voi käsittää
en vain voi käsittää
sitä
miten ihmisen elämä voisi olla jollain tavalla niin ensisijaista
että sen tieltä olisi tuhottava kaikki muu

että valitetaan siitäkin
jos jokin toinen eläin syö metsästä ihmisen saaliseläimiä!
ettäkö meille ei täällä länsimaissa riittäisi ruokaa!
ja kaatopaikat eivät kohta enää riitä

tai onneksi nykyään on kompostointilaitokset

järjetöntä
niin järjetöntä

jollei voi elää metsän kanssa
niin lähtisivät pois
muuttaisivat itse sinne kerrostaloihin
kun sanovat että sudet olisi vietävä

ja kyllähän suden aiheuttamat vahingot ovat suuria
voivat olla

mutta ihminen voi itse omalla toiminnallaan ennalta ehkäistä niitä
ja eikö elämässä ole muitakin riskejä kun pedot?
eikö petoriski kuitenkin ole aika pienestä päästä? jos miettii vaikka liikenneonnettomuuksia (jotka ovat täysin ihmisen itsensä aiheuttamia)

no joo.
mutta en jaksa enää tätä susipuhetta. olen kuunnellut sitä liikaa.
ja minun mielipiteeni on toinen kuin toisten

lauantai iltana katsoimme prinsessa mononoken
(vihdoinkin sain joululahjani!)
ja olihan se
jälleen
kyllä minä pidän
ei tietenkään yhtä vaikuttava kuin ensimmäisellä kerralla mutta kaunis
ja ne naksuttelijat

tänään ostin pianonopettajan
minut pakotettiin ostamaan koska mummot eivät osanneet sanoa hintaa ja kun he sanoivat kolme euroa en enää kehdannut kieltäytyä
nyt minulla on sekin vaikkei se minusta kaikkein paras elokuva olekaan

ja aamulla unihalvauksen tapainen. kuvittelin sellaista mitä ei ollut vaikka olin hereillä tavallaan. ja oli niin inhottava tunne koska ei voinut liikkua. halusin sanoa ei mutta en voinut.
kunnes melkein hyppäsin hereille. olin hyvin hengästynyt ja sain sanottua ääneen viereeni että kamala kokemus äsken, mutta sitten nukahdin uudestaan.

vihaan sitä ettei tiedä onko hereillä vai ei.

ja vihaan sitä että täytyy olla hereillä kun haluaisi mennä peittoon.

ja taivas on kesä
näkyy yöllä tähtiä

ja pitäisi kirjoittaa mummille
koska haluan

ja pelkään remonttimiehiä