maanantaina, huhtikuuta 10, 2006

aamuaamu

perjantaina oli sähkökatkos
ja minun kello vilkkuu nolla nolla nolla
se vilkkui niin häiritsevästi että minä pistin sen aikaan.
oikeaan aikaan. nyt.

kun minä katsoin ikkunasta ensimmäistä kertaa aamulla
siellä satoi niin paljon isoja lumia
että minä laitoin sadetakin päälle saattaessa poikaa
ja minusta sadetakki oli oikea ratkaisu vaikka työhmiehet nauroivat ja pojan mielestä sade oli enemmän lunta kuin vettä
ja minä ihmettelin ihmettelen miten taas kevät muuttui talveksi
eikä minulla ole vieläkään kettusaappaita

kipeydestä on jäljellä yskä
ja ääni jota ei kuulu aamuisin

ostin kaksi pääsiäismunaa toisen söimme heti lauantaina ja toisen piilotin niin että poika etsi sen eilen.
minä olin pettynyt lauantain yllätykseen, se oli joku typerä typerä auto
ja poika lupasi että saan hänen yllätyksensä sunnuntaina
mutta olisihan se pitänyt arvata
myös eilen suklaamunan sisältä löytyi samanlainen auto
typerät karkkivalmistajat ovat käyneet mielikuvituksettomiksi!

innostuin muistelemaan lapsuuden kinderhössötystä
minä jopa punnitsin munat jotta siellä varmasti olisi sellainen keräilyeläin
kilpikonnat minulla oli melkein kaikki
ja kun olin kipeä isin piti soittaa kouluun että joku toisi minulle ne kilpparit sieltä koska olin unohtanut ne kouluun ja olin kovin surullinen. pikkupikku tyttö sängynpohjalla itkemässä kilpikonnia jotka ovat ihan yksin pulpetissa.
krokotiilejä oli muutama. samoin leijonia.
mutta en muista enää muita.

ja tänään minä voisin aloitaa koulun.
voisin ihan totta alkaa kasata englannin sanoja, jotka minun piti kasata viimeistään eilen
ainakin kymmenen, lupasin
tai ainakin viisi, mutta mielellään kymmenen
ja lopulta minä vain kyhäsin vanhoja tekstejä yhteen ja lähetin hädissäni kurssisuorituksena kurssista joka piti olla ohi jo perjantaina.

enkä ole aloittanut minkään kurssin esseetä.
en ole aloittanut mitään vanhaa setää.

etiikkaa aloitin. ja minua huvittaa, että minulla on vielä etiikan peruskurssi käymättä. oli naurettavaa lukea pienen pientä introductuionia etiikkaan, kun ne samat jutut on jo moneen moneen kertaan lukenut opetellut ja ajatellut.
niinpä minun tenttikirjan lukeminen vaihtui raamatun lukemiseen
tenttikirja kun vilahteli raamatunviittauksia ja minä tietenkin halusin tarkastaa ne. mitä siinä kohdassa nyt sanotaan. onko se jeesus nyt paskamainen. kehotetaanko tytär nyt oikeasti myymään orjaksi.
ja niinhän se oli ettei se jeesuskaan aina kovin solidaarinen ollut. ja jumalan täytyi luetella yksitellen kaikki ne joihin ei saa yhtyä.

ja nyt minä vain odotan että jotakin tapahtuisi
liian kauan on ollut liikkumatonta
ja minä olen
maannut niin monta päivää sängynpohjalla ja valitellut selkää päätä niskaa vatsaa suuta kurkkua silmää korvaa

minä teen päätöksen että tänään en valita mitään

ja nyt rupean ahkeraksi
(tai nukkumaan)

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kollektiiviset pääsiäismuistot - puhuimme Pinjuskan kaa juuri viikonloppuna niistä kilpikonnista.
Meillä oli niitä monta. Mulla on ehkä vieläkin, jossain vintissä.
Lähes kaikki, pienet hahmot. Isoveli teki niille styroksista maailman, sellaisen vihreän.
Ja niitten jälkeen ei enää mitään yhtä kivaa, pääsiäismunista siis.
Ehkä ne osuivat vain sopivaan ikään.

Mayatar kirjoitti...

Ne kilpikonnat oli oikeasti kivoin yllätysjuttu. Krokotiilit ei ollut yhtään niin söpöjä.
Mä mietin menisinkö tänään yhdelle luennolle, mistä en halua suoritusta. Toisealta voisin olla menemättä. Ja istua ja syödä sämpylää.
Pitäisi lähteä melkeinnytheti.
Ding dong