olen kyllästynyt
tähän tietokoneiden maailmaan
ja olen taas vihdoin jyväskylässä. takaisin.
edestakaisin
ja nyt takaisin
ja opiskelut menevät päin jotain v
sen takia
etten enää tiedä mitä tahdon opiskella
otan vain kursseja randomilla koska
tuntuu ettei ole mitään järkevääkään
ja oikeasti pitäisi keskittyä
prosemmaan
ja
omaan kirjoittamiseen
ja paskat
olen niin vihainen koko saakelin yliopistojärjestelmälle
että lopetan ekologian opiskelun
motivaationi on mennyt
huomenna alkaisi yksi kurssi
mutta saa nähdä
saanko mentyä sinne koska se ei enää tunnu järkevältä
koska suorittaminen eräistä byrokraattisista järjestelmistä johtuen todella hidasta
ja pitäisi saada kuitenkin niitä pisteitä jotta saisi rahaa jotta voisi opiskella
näin tänään sattumalta bussissa entisen naapurini
tytön joka
tosiaan on nyt jo täysi-ikäinen nainen
mutta silloin oli vasta hyvin pieni tyttö niin pieni että pienempi kuin minä siskoineen päivineen
ja nyt
mutta oli hauska jutella
todella hauska
ja olen varma että minulla on aivokasvain. (tai en ihan varma)
ja pelkään jo etukäteen lääkäriä
ja olen ahdistunut kaikkien ahdistuksesta
ja omastani
ja silti olen oikein onnellinen ja hyväntuulinen ja aloitan mielelläni uuden vuoden
ja kaikki
ja kaikki ja kaikki
ja ehkä lopetan tänne kirjoittamisen sen kunniaksi
ja alan kirjoittaa jotain oikeasti
tärkeää
sillä
kun angstin alkuun pääsee niin täällä ei ole enää mitään muuta
enää
vain vuodatusta vuodatusta
heidi sanoi niin hyvin
että jos kirjoittaa liian usein tulee vuodatusta
mutta hemmetti
ei toimi ollenkaan
en ole kirjoittanut pitkään aikaan ja silti tulee pelkkää vuodatusta
enkä jaksa enää edes selittää uniani
vaikka ne olivat taas painajaisia
kun nukuin kotonani, kuten isäni sanoi, oikea koti on se, niin, minä sanoin, asuinhan minä siellä tosiaan kaksi vuotta
ja nyt olen oikeassa kodissani, siis oikeassa, siis omassa, vielä toistaiseksi
vaikka olen hyvin hermostunut tähän asuntoon
jääkaapin pakastelokero, jota en todellakaan ollut kertaakaan käyttänyt, koska minulla on oma pakastin ja koska se pakastelokero oli käyttökelvoton
oli niin jäässä että sen sulattamisessa kesti vuorokausi vaikka keitimme kattilatolkulla sinne vettä
äiti sanoi että se veisi tunnin
ja täällä on jatkuva sotku
ja ja ja
tahdon muutosta
tahdon muutosta
järjestystä
niin että olisi jotain selkeää
edes jotain
ja tänään aamullahan kaikki oli vielä järjestyksessä
ehkä minua vain ärsyttää
se että
kotini on taas sotkuinen
ja että minut oli poistettu evoluutiokurssilta koska en ole suorittanut perusopintoja ja
huomasin etten ole ilmoittautunut kuin neljälle kurssille ja piti keksiä lisää
ja tajusin
että minulla on kolme kurssia syksyltä rästissä ja odottaa että palauttaisin (tekisin) esseet
ja lukisin kirjat
ja että tahtoisin
ihan totta oikeasti
vain kellahtaa sängylleni ja aloittaa kjell westön uuden kirjan jonka sain äidiltä lainaksi
ja vain nauttia siitä että on aikaa minulle itselleni
olen kyllästynyt siihen että elän vain jotakin muuta varten
olen osannut tänään
käyttää veistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti