Kun tämä tuli syömästä
oli pitkästä aikaa siellä missä käytiin aina talvisin ja pistettiin takki naulaan
ja käveli katujen ikkunoita
minkä noista ottaisit
eikä tullut elokuvia

tämän piti ruveta lukemaan

mutta muisti sitten että oli pitänyt jo kolme päivää siivota tai ainakin kaksi
mutta sen voi tehdä huomennakin

ja minulle tulee vieras sunnuntaina. hullua. yökylään. tähän pieneen huoneeseen ja ensimmäistä kertaa käytetään vara patjaani.
ei se minua haittaa mutta ahdasta tulee olemaan
ehkä pakenen puistoon lukemaan sillä minun täytyy
ja pojat saavat jäädä keskenään. he ovat ystävät ja minä vain se joka

unia
norsu oli ja minä pelastin (varastin) sen ja minun piti piilottaa se, ei lähimetsään jossa puitten lehdet olivat keltaisia ja norsu kaatoi puut ei siihen missä perhoset uivat vesilammikoissa, mutta pakenivat kun minä yritin katsoa mitä perhosia ne olivat ja siirytyivät seuraavaan lammikkoon
vaan paljon kaukaisempaan ja tiheämpään, vanhaan metsään, sinne saareen jossa olen aiemminkin unissani käynyt.
mutta ihmiset tulivat ja esittelin norsuni norsupatsaana ja kannoimme norsun veteen jonne se näytti hukkuvan kunnes ruiskutti kärsästään vettä ja nauroi
ja minä hyppäsin veteen ja me leikimme moottorivenettä että pääsimme pakoon ja norsun kärsä oli moottori ja sieltä tuli tulta
ja me ajelehdimme ja minä koitin saareen
äiti sanoi että se on luonnonsuojelualuetta
mutta minun oli pakko
mutta saari oli asuttu, taloja taloja ja lopulta kirjasto ja autiot harmaat kujat
olin varma että metsä tulisi kunhan vain kulkisin

kuuma kuuma
kuuma ja kylmä

ja minulla vielä rusinapähkinä suklaata
eilen ansaitsin sitä koska tahdoin

ja minulla on ihan kohta synttärit enää viikko viikko vähän reilu
ja olen kuin pikku tyttö kun odotan niitä
vaikka luultavasti yksin täällä tai sitten yksin vanhempieni luona
kumman valitsen?
missä kaikki ystäväni ovat?

mutta minäkään en ole ikinä läsnä toisten syntymäpäivinä

ja tänä vuonna pappa täyttää sentään jo kahdeksankymmentä
ja kaikki touhottavat niitä
mennään mummon ja papan kanssa kalaan sillä aikaa

ja minäkin aikuinen aikuinen
äiti meni naimisiin kun oli minun ikäinen
kaikki serkut raskaana
olleet

en minä ole aikuinen. en miellä.
ei se ole numero
enkä tahtoisikaan
jos minä näytän pilkkupitsimekossa punaisessa ja sadetakissa pikkutytöltä niin sittenpähän
ja jos olen pienen pieni kerällä

jännä miten oman kokonsa mieltää eri lailla eri tunnetiloissa
tuntuu joskus että on niin suuri, valtava
ja joskus ei ole kasvanut ollenkaan

raajat

ja tyttöni sanoi että hän on kasvanut
hän on kasvanut minua pitemmäksi

ehkä hän on ehkä hän vain on
tai minä olen kutistunut kutistunut

ja rypistää kulmiaan ja suupielet alaspäin
voisi luulla että toisen äiti on kuollut
mutta mehän nauroimme
ei siltä kyllä näyttänyt

entä sitten jos on vakavat kasvot
mutta ei silti voi olla kuolleena edes muutamaa sekuntia
ja siinä on ehtona ettei naura

kaipaan aikaani helsingissä
edes vähän
kaipaan sitä uutta tuoksua ja ääniä jotka tekivät paluusta kotiin paljon hiljaisemman
tyttöäni
kaipaan
mitä olisi voinut

olen ajatellut jatkuvasti
jatkuvasti öisin
niin uutta ja niin pieni
ja eikö toisen katseesta voi tietää kaiken?