maanantaina, tammikuuta 14, 2008

on niin paljon taas kerran asiaa
tentistä olen päässyt läpi! yhteensä kymmenen pistettä (ja papukaijamerkki!) /12p
jee, eli kirkkaasti ja hienosti tämä humanisti pärjäsi biologian ihmeellisessä maailmassa, kuitenkin.
vielä odottelen että harjoitustyötkin kaikki hyväksytään, vaikka kai nekin oli hyväksytty.
huokaus.
ekologian perusopinnot kasassa. hyvä minä. onnittelen tänään itseäni
lukemalla

humisevaa harjua, johon olen jäänyt ihan koukkuun
päädyin siis kuitenkin lukemaan sitä jääskeläisen ja kate bushin innoittamana
eilen aloitin
ja huh, se on ihan kohta luettu loppuun
luin sitä eilen jopa samalla kun hämmensin ruokaa
olen mahdoton
mutta niin pitkä aika siitä kun on lukenut jotain,
hmmm
sanoisiko keveää

ja kun ei oikein enää muistanutkaan kaikkea, paitsi sitten kun ryhtyi lukemaan
ja jännää
miten siinä kirjassa ei ole yhtään miellyttävää hahmoa
todella harvinaista minusta
sitä ei oikein voi samaistua kehenkään, tai ei halua samaistua
mutta en minä tästä nyt ala mitään kirjallisuusanalyysia kerronan kerroksellisuudesta ja muustakin voisi vaikka kuinka pitkään

ja nyt
sain rakkaaltani muumimustikkavadelmalakun ja se onkin palkkani!

ja sitten kävin tänään pankissakin
mutta en minä tiedä vaihdanko pankkia, mistä sitä tietää?

mutta sen pankkinaisen ääni oli sellainen, että tuli hyvät kylmät väreet
sellaiset että tuntuu kuin tukka nousisi pystyyn
hyvällä tavalla

ja tajusin
että äänet
niin, minä muistan ihmiset aina äänestä
jostain syystä juuri äänestä
ja on joitain tuollaisia ihmisiä, joiden ääni saa väreet
se on erikoista

ja aloin enemmänkin miettiä suhdettani ääniin
ja siinä on jotakin kummallista

kun tavallaan, olen siitä harvinainen tapaus, että voisin varmaankin elää ilman musiikkia
usein musiikki enemmän ärsyttää kuin miellyttää minua
vaikka sitten taas nautin aivan suunnattomasti musiikista myös
mutta
silloin kun olen vaikka kipeä, en siedä mitään musiikkia
ehkä tämä vastenmielisyys ääniä kohtaan johtuu myös päänsärystäni
mutta kuitenkin
tajusin
että ehkä minä olen erityisen herkkä äänille

minä en kestä tietokoneen hurinaakaan jos yritän nukkua tai päätä särkee tai muuten vain tahdon keskittyä
en sähkön ääntä
siinäkin on ääni!

ja vau. olen niin innoissani näistä havainnoista että tulen sekopäiseksi.
mutta oikeasti
istuin siellä pankissa vain sen takia puolituntia ja olisin voinut enemmänkin
itse asiassa menin sinne sen äänen takia
vain äänen takia

ja yhden laitoksemme proffankin luennoilla olen käynyt pääasiassa sen proffan äänen takia.
uskomatonta.

ja vieläkin pyydän poikaystävääni välillä toistamaan tiettyä ihan tavallista sanaa vain sen takia, että se saa minussa väreet aikaan. jostain syystä. käsittämätöntä.
tai ehkä ei niin käsittämätöntä.
mutta

siksikö minua kiehtoo myös hiljaisuus?

ja vain sen äänen ajatteleminen saa ne väreet
toisinaan

ja oikeastaan
kun mietin
ehkä minun fyysisyyteni onkin äänissä
ehkä haluan olla lähellä niin
aallot jotka kulkee sanoina tai lauluina
mikä sen tekee
en minä tiedä

mutta kannattaa joskus kokeilla sellaista äänihierontaa
se on mahtavaa
eli pyydä jotakuta laulamaan ihosi läpi, selkääsi, niskaasi, päähäsi
se tuntuu
niin,
kokeilkaa miltä se tuntuu
itse oon leikkinyt sitä ekan kerran teatterissa
ja tahtoisin leikkiä sitä koko ajan.

ooi

Ei kommentteja: