sunnuntaina, toukokuuta 07, 2006

taivas

Eilen me puhuttiin rukoilemisesta.
Minä kerroin mitkä toiveet on totetuneet
ne kauheat

tänään on ollut sinistä
taivaassa
minun ikkunaverhot on ollut puolisksi auki
ja nyt alkaa alareuna jo punertaa.

en malta odottaa huomista, kun pääsen pois
mutta sitä ennen minun pitää tehdä kaikki niin ettei jää mitään stressiä
vielä puolikas essee ja toisen loppuhionta
mutta kyllä minä saan
kunhan vain teen

se on uskomatonta, miten paljon saa aikaan, kun vaan ryhtyy.

keväällä ja kesällä menee hirmuisesti rahaa jäätelöön. joka päivä.
ei voi olla päivää että on kaunista ja ei syö jäätelöä.

kävin ystävän kotona.
ihanan tytön.
rakastan jo nyt hänen kotiaan. hän on uskomaton. olen kateellinen, mutta nauraen, sillä hän ansaitsee kaiken hyvän, ja hän on itse niin hyvä että saa sen aikaan.

minä vain sotkupekka.
kotini näyttää hirveältä
koska en olisi ikinä keksinyt kiinnittää viinilaatikoita kirjahyllyiksi
enkä keksinyt koukkusysteemiä ja huoneen rajausta

minä, toisin kuin ystäväni, joka asuu minua muutaman neliön pienemmässä yksiössä
nukun olohuoneessa, keittiössä ja työhuoneessa
eteisessäkin puoliksi

olen mahdoton järjestyksen kanssa

ja miten minä aina tutustun niihin ihmisiin joiden pöydällä ei loju koko vuoden paperit?
kertokaa minulle, te
miten te pystytte siihen?
älkääkä sanoko, että laitatte tavarat heti oikeille paikoilleen
sillä jos tavaroille ei ole mitään paikkaa? mihin ne sitten pistetään?

ehkä huone tai koti kertoo asuttajastaan
ehkä minun pääni sisällä on samanlaista kuin huoneessa
ainakin persoonallisuustestit ovat sitä mieltä
ne joita tein työkkärissä joskus
minusta ei voi tulla tutkijaa, koska en osaa pitää huonettani järjestyksessä.

tuohan on naurettavaa. enkä tajua nyt miten minulle tuli niin paha mieli siitä mitä se nainen sanoi.
aivan kuten on naurettavaa sanoa, että ne eivät ole luovia, joiden huone on järjestyksessä.

vatsaan sattuu.
jotenkin tämä istuminen.

hiljaisuus tulee

hiljaisuus ja yö pian ja sitten on jo huominen ja työmiehet taas ikkunan takana.

pitäisi tiskata
pitäisi pakata

äiti kuulosti ihanalta puhelimessa.

kotona voi kävellä paljain varpain
kotona ja viileä lattia
tomaateja paprikaa kesäkurpitsaa nokkosta pinaattia herneitä salaattia tilliä persilliaa sipulia valkosipulia perunaa mummilta kurkkuja omasta maasta
odotan sitä

joskus minullakin
toivon
että olisi oma puutarha ja voisin saada miltei kaiken omasta pihasta
siksi en ehkä voisi muuttaakaan koskaan grönlantiin
koska siellä ei kasvissyöjä oman maan vihanneksilla pärjää
enkä islantiin koska siellä ei ole metsää

ja miksi ne ovat unissani paikkojani?

miksi valaat ja ketut ja joskus sudet?

onko kaikilla omat
maansa
paikkansa
ja eliönsä
joita he varjelevat todellisuudelta?

Ei kommentteja: