Ou

siirtelen kortteja pinosta pinoon
ja tunne vain vahvistuu
vakuuttelen
ja silti jokainen unikuva tuntuu todelta
vakuuttelen
pudistan päältäni
ja silti minä tiedän
mikä häntä vaivaa
mikä minua vaivaa
en voisi sanoa koskaan ääneen
pudistelen
vakuutan
pudistelen
siirrän kortteja
kirjoitan sanoja
kirjoitan kirjoitan kirjoitan
en ehtinyt bussiin
ääni ei kuulosta todelta
ääni on jossain muualla ja taas on tunne
jota ei saisi olla
tekisi mieli nauraa
minun haluni ei ole totta
minä en tahdo oikeasti nauraa
ja tulen vain surullisemmaksi
koska tiedän mitä pitäisi tehdä
tiedän
ja en anna tietää
en minä kuitenkaan tiedä, minä sanon
ja pudistelen
pudistelen pudistelen
koska enhän minä koskaan
minä tyhmä
kaikki on vain väärinkäsitystä
ja kun minä kirjoitan tarpeeksi katoaa
katoaa niin kuin unet katoavat jollei niitä heti kirjoita
mutta entä jos on kirjoittanut jo

minä näen.
en tahtoisi nähdä tällä tavalla kun näen
enkä uskalla sanoa mitä minä näen
en koskaan
ole uskaltanut
paitsi niille joita ei koskaan näe

minä en tahdo tietää
sellaisia asioita joita minun ei kuulu tietää
minä en tahdo nähdä
koska minulle ei ole näytetty ei ole kerrottu

sanon ääneen asioita joille ei ole minulle merkitystä
sanon niitä koska tahdon oppia ilmeistä
sanon koska olen kaikkea pahaa mitä minussa ei päälle päin ole
ja salaisuuksia

ja minä muistan ilmeet

ja muistan kuinka väittelimme viime vuonna ruokalassa
kuinka minä sanoin että ilman sanoja voi lukea
toisesta
kaiken
ja toiset sanoivat ettei niin ole
ja minä vakuuttelin
että paraskin petos paljastuu, voi opetella
voi opetella huijaamaankin ilmeillä, mutta kunhan on tarpeeksi aikaa
tulee pieni heilahdus
ihan varmasti
loputtomiin ei voi salata koska ei itsestään tiedä
kaikkea

minä vakuuttelen itselleni
että tämä huimaus johtuu vain korkeista paikoista
ja että aurinko tekee minut kauniiksi vain koska on kesä
ja minun nimeni
se sanotaan ääneen vain koska niin kuuluu tehdä

ja vakuuttelen kaiken lopunkin

koska mihin sitä sitten voi uskoa
ellei usko ajatuksiinsa
niihin jotka ovat kaikkien takana

minä näen
jatkuvasti näen enkä saa kuvia pois
näen näen näen näen
ja kohta minä huudan
niin lujaa että katoavat
johtuuko se siitä että on taas vuosia?

tuleeko aina tämä sama tunne
epätoivoiset askeleet edes takaisin ja takaisin

mutta miksi sitten ilma lakkaa liikkumasta
ja miksi ambulanssimiehet ostavat ruokaa
ja miksi ilmeet loppuvat kun minä pistän käden kädelle?