heräsin
menin suihkuun
ja aloin tiskata
tiskejä oli paljon paljon koska ystävät söivät luonani viikonloppuna emmekä tiskanneet
niin
yhtäkkiä olo etten pysy pystyssä
menin sängylle istumaan
huuhtelematta
nousin ja aloitin huuhtelemaan
pyörrytys
oksettaa
kouristus ja väreet koko selän läpi vatsan läpi ihon läpi
hiki
takaisin sängylle
ja makaamaan
ehkä tämä vain alhaista verensokeria
ehkä vain
silti minua kammostuttaa
pelkään sairauksia
pelkään kaikkea mikä liittyy terveyteen
olen hysteerinen sen kanssa
mutta silti niin
että piilotan kaiken
en mene ikinä lääkääriin
koska silloin minussa todettaisiin ne mitä pelkään
yritän välttää viimeiseen asti
ja kun lääkäri sitten sanoo ettei minussa ole mitään vikana
minä en ole helpottunut
pelkästään
tietysti olen vähän
mutta minusta tuntuu että minussa on jotain sellaista joka vain on
ja on ja on ja on
eikä lähde ikinä pois eikä siitä saa kukaan selvää ja minun on pakko olla kehoni kanssa joka ei tahdo olla minun kanssani
eikä toisen kanssa
kenenkään kanssa tämä ruumis ei tahdo olla
se tahtoisi ehkä olla ilman ajattelijaa
sen voisi ehkä heittää ulos antaa olla
niin kuin kuolleen kuoren
lapsena ajattelin
ehkä se on vain tämä kuumuus ja syömättömyys ja kuumuus ja nopeat nousut
tänään lähden
odotan jo iltaa
sillä en jaksaisi enää yhtään istua tässä näin
en yhtään ajatella
ja sain tehtyä mitä piti
ehkä vähän huolimattomasti nopeasti tyhmästi
vielä pitää oikolukea
mutta kuitenkin tein
tänään lähden
illalla
ja tulee ehkä tauko
mutta odotan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti