Makaan peittojen vuoressa.
Villasukat jalassa. Villapaita päällä. Ikkunasta näkyy melkein vaakasuora lumisade. Tuuli tuuli, vihdoinkin se Islannin tuuli joka tulee myös ikkunoista läpi, sillä niistä puuttuu mitä ilmeisemmin eristeet.
Kurkku aina vaan tuli. Ja pää kuumakuuma. toivon ettei anginaa, voi toivon niin paljon. Sillä nenä ei ole vielä vuotanut.

Menimme tänään student councilliin ja sanoimme että bussihinnat muuttuvat joka päivä mitä pitää tehdä, mies siellä nauroi ja sanoi että kaikki rahaan liittyvä muuttuu tällä hetkellä islanissa joka päivä. täällä siis tosiaankin vallitsee oudot ajat. Ennen opiskelijat sai ilmaiset bussikortit, nyt ainoastaan Reykjavikilaiset, siis ne jotka on pysyvästi täällä kirjoilla. Bussikuskit ottavat opiskelijoilta maksua 100 kruunua, mutta bussiyhtiön sivuilla ei ole sellaista lippua ja bussiasemalta sanotaan ettei sellaisia ole, että bussikuskit ottavat väärin. että 100 kruunua on alle 18-vuotiaiden lippu. Olen matkustanut jo kolmella eri kuskilla ja kaikki ovat ottaneet 100, olen sanonut olevani STUDENT ja he ovat kysyneet sitä. Eivät sitä olenko alle 18...silti, alan vähän epäillä että josko tämä suomessakin tuttu ilmiö minun halvoista matkustushinnoistani helsingin julkisissa toistuu täällä...vaikka ei olekaan pilkukasta sadetakkia, on kuitenkin suuret pyöreät silmät ja pienen pieni tyttö. Joka vain korostuu tämän viikinkikansan keskellä, joka on niin SUURTA

On inhottava sairastaa vieraassa maassa ja varsinkin kun uudet kurssit ovat juuri alkamassa, kahdeksalta aamulla joka päivä. Kukaan ei keitä kuumaa! Ei silitä ja paijaa ja peittele tai lue satuja!

Lumisade lumisade.

Eilen Eggert, uusi isoisäni muuten, sanoi että mitä luultavimmin pääsemme todistamaan tänä keväänä Heklan purkautumista! Jau!

ja pitäisi lukea saaga, viinimaan saaga... se löytyi kirjastosta myös suomeksi, mikä on hyvä.

söin myös paketillisen jäätelöä, koska ajattelin että se auttaa kurkkuani...se ei auttanut...eikä se ollut litran paketti vaan 400ml. Sillä täällä asuntolassa ei ole pakastinta, en minä muuten olisi syönyt kaikkea!

Olen saanut myös huomata että islantilaiset jakautuvat kahtia myös ystävällisyydessään. toiset ovat ihanan avuliaita ja lämpimiä ja sydämmellisiä kun taas toisien edessä tekee mieli itkeä loukkaantumisesta ja kiukusta. Minä olen omaksunut taktiikan, että hymyilen ja olen epäystävällisyydestä huolimatta hymyilemässä kaikille. Tänäänkin, käänsin erään palveluammatissa työskentelevän töykeyden itseni typeryydeksi. Voi! Minähän se olenkin tyhmä ja avuton etkä sinä vain inhottava ja epäystävällinen! Niin. Sillä tavalla selviää kaiketi parhaiten. Ja aina muistan sanoa Takk fyrir.