Oletteko nähneet uudet lamapropagandat!?
Sanatonta.
Mietinpähän tässä vaan. Täällä Islannissa, kulutusjuhlan jälkimainingeissa että mitenhän sen kuluttamisen kanssa nyt oikein onkaan...
Ja pikkuiset sieltä takapenkiltä huutavat itkukurkussa että isi isi osta uusi auto muuten se kauhea lama kasvaa ja äiti äiti nyt pitää ostaa uusia vaatteita joka päivä kun mä en halua sitä lamaa!
nyt ei suurpedot enää riitä ihmisparkoja pelottelemaan.
ja katsokaa yhteistyökumppaneita! Tossa projektissa on mukana ihan kaikki postista ja hesarista alkaen.
Mietinpähän vain. Mietinpähän vain päätä pudistellen että mikähän se tässä maailmassa on oleellista ja että oliko se se talousjärjestelmä sittenkään...
että luulisi niitten ekonomistienkin jo vähitellen tajuavan, kun kerta vuosikaudet niitä asioita pyörittelevät ja opiskelevat, että meidän olisi jo aika muuttaa systeemiä. Muuttua.
Meidän täytyy muuttua.
Ni sit ei tarttis yölläkään painajaisia lamasta nähdä. Kun ei olisi koko lamaa. Mörkö parka.
Oksettavaa.
2 kommenttia:
Niin. kyllähän se meitä täällä ihmetyttää. Että nyt yhtäkkiä se kuluttaminen olisi oikein toivottua. Että sitten on hyvä ihminen kun kuluttaa. Ja jonkun-minkä-vaan naistenlehden päätoimittaja kaunis aikuinen nainen kirjoittaa kuinka nyt voi hyvällä omalla tunnolla ostella suomalaista designia ja ottaa kauneushoitoja. Ja kuinka hän ei ainakaan minkäänlaisen laman kourissa luovu kosmetologistaan ja että he kampaajaansa kanssa ovat jutelleet, että kunpa kaikki ymmärtäisivät nyt satsata esimerkiksi kauneudenhoitopalveluihin.
Tiedätkö? hän kirjoittaa sellaiseen aamuhetki-oma-teemuki-kahden-lapsen-äiti -tyyliin. Ja se painetaan ja se ei ole parodia mistään. Se on totta ja niin käskee pääministerikin.
Minua ällöttää kaikki tavara, kaikki kauppa, kaikki kulutus. Maailmassa on niin paljon tavaroita, että niiden ajattelemisesta voisi kuolla.
H
sanoppa muuta.
minua ahdistaa kirpputoreillakin
minua ahdistaa se
kuinka paljon siellä on tavaraa
joka on täysin käyttökelpoista
mutta jota kukaan ei halua
joka joudutaan lopulta viemään
kuormurilla kaatopaikalle
minä olen nähnyt
olen seisonut jätteidenkäsittelylaitoksen portilla vastaanottamassa kuormallisia pelastusarmejan kirpparin tavaraa
kun sinnekin tulee tavaraa niin paljon
ettei ne voi säilyttää niitä kaikkia ikuisesti
niitä
joita kukaan ei enää halua
nallet ja viltit ja takit ja vauvanmuotoiset nuket
kellot ja lusikat ja pikkuhousut ja hiuspampulat
ja sitten nämä täällä, saksasta ja hollanista ja itävallasta ja sloveniasta
valittavat
ettei kaupoissa täällä ole tarpeeksi valinnanvaraa! että kun on vaan kolmenlaista naamarasvaa
voi h
kun on vaan kolmenlaista naamarasvaa
lähikaupassa ja pitää oikein kävellä kilometri isompaan kauppakeskukseen
kävellä
kilometri
että saa valita sen purkin niistä kolmestakymmenestä.
huoh.
Lähetä kommentti