Islanti.
Reykjavik.
Matkalla lentokentältä bussiterminaaliin
tasaisia laatikonmallisia taloja, kaikissa suuret neliskulmaiset ikkunat, ei verhoja
kaikkiin näki sisälle
jouluvalot että olinkin usassa.

huone kuin joku laivanhytti.
en uskalla sanoa kenellekään mitään
vieraat kielet tekevät minusta entistä enemmän sellaisen
että hymyilee vain vähän
pikkuisen
mumisee vähän jotain nyökkää hymyilee jau
hallou

en ole purkanut edes tavaroita.
huoneessa ei tuolia.
ei seinillä mitään. ja kirjatkin piti karsia
ei märtaa mukana nyt ei muumipappaa ja merta
vain grimsdottir ja antti nylen ja islannin matkaopas

musiikki ainoastaan tietokoneella.

tein ensimmäisen seikkailun heti tänään. etsin kauppaa ja kasviravintolaa. löysin kummatkin! kasvisravintolassa istuin pienessä pöydässä kynttilän valossa ja katselin kun nainen joi viiniä ja nelihenkinen seurue jutteli englanniksi kovaan ääneen syvällisiä asioitaan.

sitten menin maksamaan enkä ottanut jälkiruokaa.

ja sateessa kävelin tänne. tietokoneelle.

sateessa. pimeässä. tänään tämä kaupunki.

ehkä huomenna valoisampaa. ehkä vielä viiden kuukauden aikana.

ihmiset ovat olleet ystävällisiä. ne harvat joiden kanssa olen puhellut. kasviravintolan henkilökunta. minut asemalta hakenut mies. ja sitten yksi toinen mies jonka soitin säätämään nettiä.

huomenna laitan ehkä kuvia jos saan niitä sateessa otettua.