unessa
kaikki meni väärin päin
sillä tavalla vähän niin kuin iltasadussa
jonka luin itselleni eilen
pannaripäivä se oli siinä sadussa
ja minun piti mennä paman luo katsomaan telkkarista sitä vankilasarjaa
siiinä unessa
mutta minä lähdin niin myöhään
ja oli talvi
ja minulla kesävaatteet
ja vahingossa juoksinkin paman talon ohi
juoksin omaan kotiini
ja huomasin että parkissa oli veljen auto
ikkunassa paloi valot
ja minua pelotti avata ovi
kokeilin ensin oman kotini avainta
mutta eihän se käynyt, se oli se toinen avain
sain oven auki ja minulla oli toppavaatteet
kävelin olohuoneeseen
ja tietysti tämä oli se meidän vanha koti
ja tervehdin veljeä
hän tervehti minua ja pyysi kuuntelemaan uutta levyään
hän sanoi että saan tietenkin kuunnella niitä kaikkia aina kun haluan
hän kysyi mennäänkö kahville yhdessä
minä nauroin ja tietysti suostuin kävisi se ja se päivä
ja juoksin ylös
mummini vintille
siihen huoneeseen jossa ovat asuneet mummi äiti äidin veli minä ja nyt äidin veljen poika
siellä oli kuuma
patteri oli päällä minä sammutin sen ja etsin vaatteita
ne olivat hirveän likaisia
juoksin taas alas ja sanoin että menen käymään vielä kaverilla
en hahmottanut kaupunkia ollenkaan
tuntui käsittämättömältä koko päivä
kaikki oli mennyt niin oudoksi
oli enää muutama minuutti aikaa siihen kun ohjelma alkaisi
minä olin menossa väärään suuntaan
poljin pyörällä
niin jyrkkä mäki että huomasin vasta puolivälissä että minun oli mahdoton kiivetä sitä
ja sitä paitsi
menisin liian ylös, ei pama asu noin korkealla
huomasin että alempana meni tie, joka ei ollut jyrkkä
siellä kulki ihmisiä
minun oli päästävä sinne
hypin kivien yli
yksi kivi murtui ja jalkani lipsahti
jäin rajalle
jäin siihen seisomaan ja tiesin etten pääsisi enää ylemmälle tielle
mutta alas tielle oli liian pitkä matka hypätä
ihmiset kulkivat ohi
eivät välittäneet vaikka olin pulassa
eivät nostaneet minua
minua alkoi suututtaa
entä jos vain lasken irti ja aloitan alusta
jos vain lasken irti ja tipun ja herään
tämä on unta
miksi minä sinnittelen tässä kun voisin laskea irti
ja minä laskin
1 kommentti:
Olipa jännittävä uni. Minä en ole nähnyt yhtään mitään kiinnostavia unia viimeaikoina, en muista uniani. Mutta, lainasin kaikki Duraksen kirjat kirjastosta.
Olisi ihana mennä joskus syömään yhdessä (isommallakkin porukalla), jos tunnet olosi yhtään terveemmäksi. Minut saa soittaa ruokaseuraksi, kun siltä tuntuu! (kun en itse voi soittaa)
Kysyitkö viikonloppuna digitaalisen kulttuurin opintokokonaisuuden nimeä? Vai oliko se joku viestihaamu, kun mielestäni olet lähettänyt sellaisen joskus ennenkin. No joka tapauksessa opintokokonaisuus on digitaalinen kulttuuri.
Lähetä kommentti