minun jalat tuli märiksi
ja housut
niin isot etteivät pysyneet vyötäröllä jäivät kengän alle ja lätäköihin
poika astui veteen niin että minun päälleni

ja minä ennustin oikein
niin kuin aina
linja-autot ja minä
ja kun minä sanon minä muokkaan todellisuutta

kaakaota ja lakristijäätelöä

ja koko aamu kummallinen
epäonnen päivä minä sanon
ilmakin on
surullinen
ja lause jonka luin peteriltä
se missä Humlum hyppää junaa päin

kaikki tukevat toisiaan
herääminen, lause, aika, tulemattomat autot ja sade

minä palelen
palelen niin kovasti ja koti lakanoiden kätköissä
palelen niin etten tiedä tahdonko herätä tästä
tahdonko koskaan
enää mennä nukkumaan
paleltaa, miksi minä tärisen näin
väreet eivät piirry selkää pitkin kun koskettaa
ne tulevat syvemmältä sisältä eikä niissä ole hitustakaan hymyä

minulla oli suuret silmät ja punainen hilkka
jotta voisin nähdä sinut paremmin

minä silmät

vaikka
kyllä minä voin tänään pistää kiinni ikkunat ja ovet
ja minä voin jäädä koko päiväksi yksin
koko päiväksi koko viikoksi

miksi en nuku enää öisin

olen nähnyt unia
niin paljon niin paljon
kaikissa ihmisiä ja minä

halaa minua vielä
sateessa kävelee pois
sateessa yksin koska minulla on märät jalat eikä mitään päällä

ovisilmästä näkee
että portaat jatkuvat vielä senkin jälkeen kun ei enää näe
kuulee askeleet alas alas alas
ja että naapurin rouvalla (sillä salasuhderouvalla) kesti koska hänellä oli vatsa paljaana
hän on ehkä sairas
ja toinen, se vanhavanha mummo, hän on ehkä kuollut
näin hänestä unta, että hän olikin nuori
ja seuraavana aamuna kun menimme portaita alas, ei lehteä oltu otettu, ei koko päivänä
eikä tänäänkään ei eilistä ei tämän päivän
ehkä hän on matkoilla, ehkä
ehkä hän on
tai sitten hänestä on tullut taas nuori.