kun on niin aikaisin
että ovesta työnnetään lehtiä
työnnetään työnnetään
eikä koskaan lopu
pakko avata silmät että tietää tuleeko se sisälle sieltä
samalla tavalla kuin kuristettaessa
ei tule
työntää vaan lehtiä postiluukuista
käänny käänny
ja sitten sama juttu kuin edellisenäkin aamuna
pitää olla ihan rento ja sitten vaan avata silmät, oikeasti.
pidän harmaasta.
voi kun minulla olisi joku harmaa kolttu
voisin verhoutua siihen ja pistää vaan pienen punaisen kaulaliinan
mistä kertoo se
että asiat toistuvat?
entä se ettei saa aikaiseksi mitään
paitsi pyrähdyksittäin
mitä voi tehdä vaahteranlehdille jotka ovat olleet kohta viikon painojen alla?
tajusin vasta tänään aamulla, että totta
jäätelökin tulee lehmästä.
tai siis ei se jäätelö, mutta siis jäätelö kuitenkin.
ja olin hetken järkyttynyt. katsoin jukurttia kupissani
tämäkin on lehmästä
ja tämä juusto
lehmä
lehmä
mikä kummallinen otus.
ja tajusin että toden totta. jos minä ostan luomumaitoa
mutta jäätelöni ja juustoni jostain ihan muista maistakin vielä
niin
onko luomumaidon ostollani sitten kuitenkaan mitään merkitystä?
tai tietysti sillä on merkitystä. mutta pitäisikö minun ostaa myös luomujuustoa ja luomujäätelöä? niiden suhteen voi tarjonta olla vähän heikompaa kuin maidon.
eikä minun rahat riitä kumminkaan.
ehkä pitäisi sitten olla ostamatta jäätelöä ollenkaan
juustosta en luovu. mutta voisin vaikka ostaa kotimaista.
äh. ei minun pitänyt kirjoittaa tänne tällaisista kulutusvalinnoista.
en tahdo käsitellä tätä aihetta täällä. ja kuitenkin. teen niin.
ja taas on ajotunti. enkä tiedä kuka minua opettaa ja mihin me mennään ja milloin minulla on liukasrata
ikkunat
todentotta
näin unta että tirkistelin ikkunoista ihmisiä
ne tulevat jo uniin
tulisipa joskus ihanaakin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti