Tuuli tuuli
yöllä niin että ikkunat ja lasit ja puut
mutta puut kestävät
miten ne kestävät vuosikaudet?
samat äänenpainot joka päivä jokaikisessä keskustelussa
eivätkö ne koskaan
ymmärrä että on aivan turha sanoa samaa
että pitäisi mennä hiljaa hiipien ali yli ja viereen
maata ruohikolla niin kuin eilen tyttö
he haluavat aina muutosta
kaikki pitäisi kumota
ja niinhän se on
vuoret eivät siirry ellei kiviä
ja meri loppuu
valaiden ruumis sisältä päin menee rikki en sano että räjähtää sillä se kuulostaa brutaalilta
mutta
niinhän se on
että meidän äänemme eivät sovi merien korville
ja minä otan askelen
pienen
enkä sano mitään. en enää sano mitään ellei tunnu siltä
että hiekanjyviä koskettaessa pitäisi laittaa kädet
veteen joka ei ole kylmää sillä siellä voi uida
liikkua poispäin ja tervehtiä tuttavaa jolle juuri ennen yritti selittää englanniksi ettei meditoi ja että ristit ja jeesukset eivät ole täällä minun takiani
ja kuinka sitten voisi pitää kädestä kiinni jos ei pitäisi
katoille voi kiivetä
jos uskaltaa
eikä pelkää sireeniääniä
niin kuin minä
joka haen pyykit aamuvarhaisella ja pariskunta on taas korjannut ne
minä sanon ne oli märkiä ja he niin ja näyttää mies taas mankelihuoneen katsos täällä ja minä nyökyttelen ja he niin ystävällisiä niin ystävällisiä mutta tiedättekös
sellaisia että sinä et tiedä mitään niin annatkos kun me autamme rytistää nyt tuolla lailla puhtaat pyykit
mutta ihana mummo oli eilen käynyt suihkussa kun oli niin kuuma
ja linnanmäen voitot eivät ole mitään verrattuna
siihen riemuun
mitä saa sanomalla mehän ollaan suomen kallein huvipuisto
ja sitten olisi ilmaiset katot
kohta lähtee bussi
sitten sitä taas istutaan
pohtia sitä pakkaako rinkkaan vai
ja pelkää tuulta
vastatuulta ja ajamista
hiekkateitä joissa toiset ajavat niin kovaa niin kovaa
juomavedessä kolibakteereja
vaikka ei kai täällä keskustassa
mutta minkäs teet
vatsassa tuntuu ja ruumis on täynnä bakteereja
niin kuin matoja ja etanoita aina sateen jälkeen
tiellä
ja tieltä minussa
en minä pelkää. olen oppinut erottamaan hyönteiset ja hämähäkkieläimet.
unessa eksyksissä. myöhässä myöhässä ellei löydä. äidin työpaikalta bussiasemalle. lapsien läpi. eikä koskaan perillä. aamulla peitto oli vaihtunut.
pakata pakata
ja hevosen selässä tuntuu
kuin voisi pudota
mutta jos painautuu ihan kiinni ihan kiinni ja sitten silmätkin kiinni
voi tuntea vain tuulen
tuuli tuuli
se on minun syksystäni se on minun syksystäni
kyllä
sen täytyy
ja sitten ensimmäistä kertaa
näemme kuinka vaahtera johon kasvoi lehdet keväällä muuttaa väriään
ja on laulut
joita laulaa öisin
kun ei enää ole kuuma kun on taas ensimmäisen lumisateen odotuksen aika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti