Aamuisin
herätys kello viideltä
ja sitten unisiet ihmiset
peittoineen
meditoimassa
ja ruoka on niin hyvää
että matkalla kotiin me pidätämme
ja juuri ennen kotiovea
jäätelöäideille
että mahassa outo
ja islantilainen nainen, juuri se jonka nimi on kuin aurinko vähän
ja juuri se joka oli jäätelöäideistä se jäätelöäiti
you just have to shit
enkä ole ihan yhtään varma mistään
että miltä oikeastaan tuntuu tehdä kummallisia harjoituksia kummallisten ihmisten kanssa
että munkit ja nunnat oransseissaan kaikki sellainen
mutta aamulla kello viisi
ja silmät kiinni
sama kun pystyi kertomaan milloin Camilla ajatteli nopeasti ja milloin hitaasti
ja että juuri ennen
heräämistä
valoa valoa
kuin aurinko siinä lattiassa
se lämmin kohta
tai uima-altaassa kun sataa räntää
ja kuuma vesi tulee pohjasta
ja kaikki pistävät varpaansa sinne
ja minä soitan että tahdon ulos nyt koska on niin kaunista
ja kun kävelen
sen jälkeen kun olen ensin kääntynyt takaisin pistämään farkut
ja sitten kääntynyt uudestaan takaisin pistämään elämääsuuremmanhuivin
tuulee sillä tavalla vastaan ettei pysty liikkumaan
ja huivi irtoaa päistään ja se liehuu metrin edellä minusta
takana toiseen suuntaan
tell me hanne
what do
you
feel?
ja englanninkielentaitoni
tuskailemassa työhakemusten kanssa
kaikkien sellaisten kun mies sanoo että vielä yksi suomalainen
mutta sitten pitääkin kirjoittaa ruotsiksi
ja minä sanon Camillalle että sen näkee silmistä.
Ja Sanne pitää kättä minun jalalla kun ajamme kotiin
tai jäätelöäidit ajavat tai se toinen niistä se joka puhuu amerikkalaisella aksentilla niin leveästi että tyttö vieressä jonka mahaa myös kipristää sanoo ettei kestä kuunnella
ja me kävelemme rantaa ja minä otan kuvaa jäästä
otan kuvaa tummatukkaisesta tytöstä heinä suussa.
miten istumme heinikossa vaikka on lunta ja aurinko lämmittää
niin kuin sen sohvan pianon vieressä
ja vieläkin muistan kuinka tyttö luistellessa kertoo pojasta joka soitti pianoa
minä näen sen oven jonka rakoksesta
ja Georg sanoo että voisin kiivetä häntä pitkin
ja minä lyön pääni lamppuun
ja ovella there is always next
and next and next
ja minä aloitan meditaatiharjoitukset nunnan kanssa.
ja "balanssiasana" horjumatta
pieni poika keittiössä islanniksi yrittää minua nostaa
unessa pieneet pojat tavaroita varastamassa repuista mutta tikapuut oli otettu pois
ja minua odotuttaa
odotuttaa sekin että
pääsen uimaan järveen ja koskettamaan koivua
tai mäntyä ja
saan ruisruisleipää ja karjalanpiirakoita.
että on saunasauna. että on minun
ne ystävät,
I live here but you have your friends in Finland
ja joitakin uusia
sellainenkin mies jota en ole vielä nähnyt
mutta jonka kanssa
ehkä
ehkä ehkä
koska saahan sitä haaveilla
tulen käyttämään samaa vessaa.
3 kommenttia:
Hanne sait minut hymyilemaan viimeisilla sanoillasi. oikein leveasti!
oih olipa ihana kirjoitus lukea heti aamulla :)
t.r
:)
hii hii. minäkin hymyilen
leveästi :)
Lähetä kommentti