minulla olisi tekemistä
olen tehnyt koko aamun
tai no
nythän on jo oikeastaan kohta ainakin iltapäivä
mutta
todellakin se että tietää että pitäisi tehdä saa paljon väsyneemmäksi kuin se että tekisi
ja huomenna alkaa työ kello kuusi
aamulla
ja tänään oli tuskaa nousta kello kahdeksan
en noussut
mutta kymmentä vailla yhdeksän nousin
ja juoksimme että poikani ehtisi bussiinsa
ja ehdimmehän me, ehtihän hän
ja minä en ole saanut mennä takaisin nukkumaan
jotta vihdoin saisin illalla unta
en ole saanut taas viikkoon nukuttua
kunnolla
en ole vain nukahtanut
mutta luin tiedelehdestä uniartikkelin ja siinä sanottiin (miten ihmeellinen onkaan maailma!) että jossain vaiheessa sitä vain nukahtaa kun on tarpeeksi väsynyt.
onpa jännää. niinkö? ai että nukahtaa ihan.
kyllä minä saisin unta jos nyt menisin nukkumaan
olisi ehkä sittenkin pitänyt ottaa yövuoro. voisin sitten vain nukuskella kaikki päivät.
hmmm. olisipa se ihanaa.
olen nähnyt unia (miten yllättävää!)
yhdessä intiaani sanoi että ihmisten ja muiden eläinten pitäisi elää ystävinä.
yhdessä oli joku murhaaja tai sellainen omituinen mies joka sai ihmiset tekemään murhia, kun se tavallaan puhui niiden pään sisään. ihmiset hyppäilivät katolta alas. se oli viime yön painajainen. sillä mies oli jotenkin myös huijari ja kertoi minulle että joo, se ilkeä mies on vangittuna, että siitä ei ole enää huolta, vaikka hän itse oli se ilkeä mies ja oli vanginnut sen kiltin miehen ja he olivat ihan samannäköisiä, sillä kuva siirtyi kellariin jossa kiltti mies oli vangittuna ja kuuli ja minä muutuin kiltiksi mieheksi tai kiltti mies muuttui minuksi ja pakenin sieltä, juoksin mummini takapihaa pitkin ja siellä ajoi autoja ja pysäytin yhden ja silloin juuri ilkeä mies tuli kulman takaa ja huusi mihin sinä jo nyt lähdet ja minä yritin valehdella että päätin lähteä etuajassa sillä olin ilmeisesti sopinut ilkeän miehen kanssa jotakin että lähtisin myöhemmin mutta ääneni oli niin pieni ettei siitä tullut mitään ääntä ja ilkeä mies huomasi avonaisen takapihan oven ja lähti vihoissaan juoksemaan minun perääni ja auto oli ihan lähellä mutta jalat eivät liikkuneet ja minun piti hypätä ojan yli ja ilkeä mies vain lähestyi, laitoin silmät kiinni
heräsin
painauduin kiinni poikani ihoon, puristin kättä, poika nukkui, hengitys oli sellainen, mutta vaistomaisesti hän kietoi kätensä ympärilleni
ja saatoin nukahtaa uudelleen
ja näin unta jossa oli uneni järvi mutta ei ollut venettä sinne
siellä oli linnut, muodostelmissa toistensa päällä ja siipien sisältä tuli kaksi kissanpentua
vielä oli kolmaskin eläinlaji, joka kuristi kissoja ja
kissat alkoivat itkeä
eläimet huomasivat minut ja ystäväni ja suuttuivat kun olimme katselleet ja
hyökkäsivät
juoksimme karkuun
ja menimme vanhaan taloon, se oli puuta ja täysi punaisia ovia
avasimme yhden tulimme huoneeseen jossa oli suuret kellorattaat, kävelimme niiden päältä seuraavalle ovelle
olin varma että sen oven takaa tulisi unieni huone
avasin oven, siellä oli huone, ei minun unieni huone
lopulta avasin vain ovia ja ilmestyi maisema, huone, maisema, huone
mutta ei minun unieni huonetta, ei vettä
ja olen myös tulossa kipeäksi. nuha.
mikä loistava ajoitus. no, jos saan tätä pidäteltyä niin, että sairastun jouluksi. sekään ei olisi mitenkään uutta.
hmm. mutta minulla on mustikkasuklaata. äiti toi virosta.
ja puolukoita !
ja taidan lintsata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti