sanoi että lause kerrallaan
sana kerrallaan
ja oli sanottu että pitää enemmän
että kaikkien sanat

kirjoittaa toisten unia
ja sitten näkee unia että näkee niiden unia
vaikka eivät ne ole samat
sillä niissä oikeissa unissa on vain oikeita ihmisiä
ja keksityissä unissa on niitä joille ei kerrota

ja ihmiset ovat todellisia vain niissä kuvissa
joita ei ole otettu
mutta jotka on laitettu seinille
he eivät koskaan näe itse
omia kuviaan
sillä ne ovat aina toisten albumeissa
ja kukkaroissa
ja kirjekuorien sisällä palapeleinä

puhuvat keskenään sellaista
mitä ei kerrota muille

eikä kukaan tiedä
eikä kukaan tiedä

äänet muuttuvat etäisiksi
kuuluvat niin kaukaa
ettei tiedä onko se oma uni vai naapurin
joka sitoi huivin päähänsä vain sen takia että ulkona satoi
minä kiinnitin hänelle renkaan vaikka se piti vain laittaa takaisin mutta hän sanoi kiitos

on hyvä koskettaa toista
aina silloin kun
ollaan lähellä
ja silloin kun toinen on lähdössä pois

huomenna on itsenäisyyspäivä

enkä tiedä mitä tapahtuisi
jos veli tapaisi toisen sadun äidin
tai jos veli tapaisi veljen
jos tytöt tapaisivat toisensa
kaikki siskot
kaikki äidit ja kaikki isät
joutuisivat samaan huoneeseen

yksi isä olisi kuollut, toinen masentunut, mutta heittäisi typeriä vitsejä, kolmas vain masentunut, eikä sanoisi mitään, nostaisi korkeintaan kiikarit silmilleen ja tähyilisi lintuja ja yksi tähyilisi lintuja, heittäisi typeriä vitsejä, ei olisi masentunut, eikä kuollut, mutta rakentaisi ja kokoaisi koko ajan jotakin ja unelmoisi siitä että voisi saattaa tyttärensä alttarille
yksi äiti nauraisi hysteerisesti ja ostaisi kalliita juustoja, toinen ripustaisi ikuisesti pyykkejä ja tähyilisi merelle, kolmas järjestelisi papereita, kertoisi satuja ja olisi välinpitämätön kun pitäisi ottaa vastuu, ja yksi järjestelisi papereita, ripustaisi pyykkejä, ostaisi aina yhden luomutuotteen, itkisi kaikista sanoista ja lopettaisi puhelun kun tulisi kiire kokoukseen
yksi sisko olisi hukkunut, toinen veli muuttaisi pois kotoa ja sisko rakastaisi veljeä ja yksi sisko olisi ulkopuolinen ja yksi sisko rakastaisi siskoa, kolmas veli polttaisi tupakkaa ja sisko rakastaisi veljeä ja neljäs veli polttaisi tupakkaa jäisi kotiin ennen kuin muutaisi pois ja sisko vihaisi veljeään kunnes saisi mitä toivoisi.

ja he sanoisivat toisilleen
ole sinä hiljaa
sillä minä puhun
ja he piirtäisivät kuvioita toistensa selkään
jättäisivät toisensa seisomaan sateeseen
nauraisivat päin naamaa, paiskaisivat oven rikki ja peittäisivät korvansa
tietäisivät mistä puhuvat, olisivat hiljaa, nukkuisivat, näkisivät unta ja lakkaisivat uneksimasta

ulkona sataa
sataa niin
että pienet tytöt kastuvat jos eivät mahdu sateenvarjon alle
eivätkä ne mahdu
sillä ne ovat vain blondin kavereita
ja sitten voi ottaa reppuselkään
mutta se on mahdotonta kun on pitkäpitkä hame

ja sitten tulee myöhä
tulee niin myöhä että kaikki lähtevät kotiin
sateessa
eikä ole enää edes yhtä sateenvarjoa jonka kyytiin ei mahdu
sateessa
kävelevät
ja viimeiset metrit tuntuvat siltä kuin voisi kiertää koko kaupungin
sateessa
sillä on jo aivan märkä
niin märkä ettei mikään
eikä ole kylmä
sillä eihän nyt suinkaan voi olla joulukuu

missä on minun lumisateeni?