Näytetään tekstit, joissa on tunniste yllätys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yllätys. Näytä kaikki tekstit

torstaina, lokakuuta 01, 2009

iiii

sitä haluaa maata liikkumatta lattialla silmät kiinni
sen päivän jälkeen kun
illan
kun soittaa tytölle josta sanoo paras ystävä islannissa
ja lopuksi sanoo että vähän erilainen, ei kokonaan mutta vähän,
olo
ja kaikki tuntuu kutistuvan
eikä tiedä miksi

ja sitten on aina se seuraava päivä
aina ne silmät ja aina lattia ja kokoukset ja yrittää laulaa meditaatiolaulua
yrittää niin kuin se että universaalia kosmosta ja ultimatea
jotenkin auttaisi

ja sitten on päivä
seuraavan päivän jälkeen
kun ei ole enää silmiä
samalla tavalla mutta on väsymys
koska kuudelta aamulla herätys
kuten jokaikinen päivä koko kesän
ja pyöräilee vain vähän
päättää ettei edes halua pyöräillä viittätoistakilometriä
eikä sitten olisi ehtinytkään
koska ahtaa koko kattilallisen pastaa niin nopeasti niin nopeasti
että alkaa oksettaa
ja sitten on pakko istua alas
ja tietokone työpaikalla avaa vain tiedoston neliönmuotoisia laatikoita ja ylhäällä teksti mac
vitun microsoft vitun mac
sanoo kunnes löytää tiedostot toisina kappaleina ja ne avautuvat
ja sitten on bussi
ja tytöltä alkaa vuotaa verta nenästä
sitä vain vuotaa ja vuotaa ja vuotaa ja vuotaa ja paperitupot verenpunaisia
niin punaisia että hyvä veri ajattelee
ja tyttö istuu rauhallisesti ja äiti tulee autolla koska isä töissä autoliikkeessä ja toisen tytön silmät suurina
ja sitten lopulta
kotona on
puhelimeeen tullut viesti
että maanantaina
että maanantaina yhtäkkiä maat etäisyydet
muuttuvat
että onkin samassa
että samassa
ja yhtäkkiä kaikki posket on punaisia punaisia
ja miten tulee kiire
jo pelkästä ajatuksesta
ja

ja onnelliseksi teki toisen sillä että oli kirjoittanut kirjeen
sinä iltana kun ei tiennyt minne pysähtyä
että kaunein kirje ikinä, hän sanoo,
poika, joka on joskus vuosien takaa
niin kuin kaikki pojat
tulevat joskus olemaan

ja sibylle baier laulaa
you make me forget about

tiistaina, joulukuuta 12, 2006

minä olen ollut tänään avauksessa.
se tarkoittaa sitä että olen availlut niitä punaisia kuoria joiden sisään pistetään joulukortit
ja olipa yllätys
kun avasin yhden kuoren
siellä oli vain yksi kortti
postimerkki oli, mutta ei osoitetta
ja se oli osoitettu
"kuoren aukaisijalle"
eli minulle!
sain kortin!
lähettäjän nimeä ei ole, eikä kuvakaan ole kummoinen
mutta olipa hupaisaa. haluaisin itsekin tehdä tuollaisia yllätyksiä
olen ajatellut jos lähettäisi sattumanvaraisiin osoitteisiin kortin. mutta
pelkään etten ehdi lähettää edes ystävieni osoitteisiin
ne pitäisi jo laittaa, perjantaihin mennessä!
ja ulkomaille lähtevät olisi jo pitänyt postittaa viimeistään tänään...

olen saamaton lurjus
ja nyt minun pitäisi lähteä kapungille kirjastoon ja hakemaan luomutilaukseni ja sen sellaista
ja tehdä tutkimussuunnitelmani
en ehdi ikinä tehdä sitä huomiseksi
työt alkaa jo klo 14 ja sitä ennen on luentoja
ellen tee tänään
hei vaan, tästä näin vaan.
höh.
en minä ole sellainen
vaikka eilen kirjoitin koko päivän esseitä ja luentopäiväkirjoja jotka eivät kuitenkaan menneet opettajalle perille
se oli kyllä aika uskomatonta, siis ei se ettei ne menneet perille vaan se että sain kirjoitettua niitä koko päivän, tasan kello 20 olin saanut ne valmiiksi
enkä ollut pelannut pelejä enkä ollut lukenut keskustelupalstaa enkä nukkunut
ihan vähän vain kaikkea.

palelee. mutta työ oli kivaa. väsyttää. mutta kait tämän jaksaa.
vielä pari viikkoa.
vajaa.

huokaus.