sen jälkeen
kun on istunut pehmeällä lattialla
oranssiin pukeutuneen nunnan kanssa
pistänyt kädet paperin päälle
ja katsonut sadetta ikkunasta tielle jolle bussin pitäisi tulla
on pelkkää niin
että hyppii sateesta huolimatta laattojen viivojen yli ja tekee suunnitelman
että kuljetaan määränpäätä tietämättä
mutta toinen kysyy jo kahden sekunnin päästä
että minne
ja sitten sanoo ettei tehnyt mitään mitä piti
ettei mitään
että tämä päivä oli vapaapäivä
ja ettei sitten olekaan mitään yhteistä vapaapäivää
koska on helppo unohtaa
että on olemassa sellainen
tyttö jonka suupielet menee alaspäin luonnostaankin
ja joka hymyilee jo toisen tien päästä
ensimmäiselle mahdolliselle aamulle
kun ei ole pakko herätä seitsemältä kouluun

ja lopulta ei hypitä enää viivojen yli
sateesta huolimatta
vaan kävellään edestakaisin
samoja katuja
pysähtymättä rapistuneiden rakennusten oville
puumajan kohdalle punaisen talon jonka kellarissa kirjoja

ja toinen niin pitkä
että pää ylettyy vaan vatsan kohdalle
mutta se pitelee kiinni
koska ei pysty lopettamaan
sitä merta
joka jo vuosi sitten
että kaikki niin kuin silloinkin
kun seuraavana aamuna piti herätä sairaalaan katsomaan
ja silloin oli tytöt minun
minun vieressä
ja katriinan keitot
hiljaisuutta ovien takana

ja itkee sateessa läpi reykjavikin yön
ja kävelee tytön ovelle mutta kävelee ohi
kävelee katsomatta tuleeko autoja
mitä sen väliä
jos on jäädäkseen alle

ja múm laulaa kauneimman laulunsa islanniksi
eikä halua muistaa mitään
ei halua muistaa yhtään mitään

haluaa vaan pois
kaiken pois vaan kerralla
mutta varpaassa on arpi
siitä kun pojalla oli niin pitkät varpaankynnet
ja mistä sen tietää kuka lävisti ensimmäisenä

paitsi että jos pysähtyy nojaamaan katulamppuun
odottaa koska tulisi hyvä kuvakin
ja ensimmäiset maistuu aina suolalta
enemmän kuin ne jotka on pitkän matkaa
kaulalle
odottaa ja odottaa
ja valot sammuu
ikkunoista.

miltä tuntuu

I just want to stare
out over these snowfields

Tyttö sanoo muistatko lumikinokset
kun tultiin
miten paljon lunta
minä sanon että muistan vain leipomon
ja ensimmäiset viikot
ensimmäisen yön
kuinka sitä kaipasi
takaisin
katsoi lentojen hintoja
ja laivankin piti olla
perillä syntymäpäivänä. mikä lahja.

When the ice begins to thaw
Becomes the sea
Oh, you will see
How beautiful we can be

ja ovella espanjalaisten ryhmä
ja sitten on huominen. aina huominen
kaikesta huolimatta
ja kuinka vaikea muistaa
the essence of life is struggle