keskiviikkona, huhtikuuta 01, 2009

minun pitäisi olla jo matkalla bussiin ja bussilla yliopistolle
mutta ei huvita
huvittaisi vain itseasiassa istua koneella ja kirjoittaa omaani.

jos olisikin itsekäs siinä mielessä
kun kerrankin olisi sellainen olo että saattaisi saada jotain kirjoitettua
kerrankin sellainen olo että vain ihan tyytyväisenä täällä sisällä koneen ääressä kun ulkona sataa ja ei sada ja sataa.

kuinka paljon ystävistä pitää ottaa velvollisuutta?

minä tuskailen täällä sitä
että olen huono ystävä
luen ystävien kirjoituksia ja elämistä
josta en tiedä mitään
jossa en ole osana
ja se on ihan omaa syytäni
menen vain kauaskauas
en osaa pitää kiinni kenestäkään.

menetän kaikki.

koska luulen että se toimii ajatustenvoimalla
ystävyys
että riittää kun minä ajattelen jotakuta
että kun ajattelen annaa
kun ajattelen emmiä jenniä mirreä ainoa johannaa
johannaa johannaa heidiä pinjaa riikkaa suvia tinttiä
kaisaa kaisaa kaisaa iirua suppanaa mirvaa essiä saaraa saaraa saaraa
karia samia joelia raulia johannesta villeä
että se riittäisi
muka

ja aina minun ajatus jää vain ajatukseksi
tai sitten aloitukseksi
ja tuntuu niin teennäiseltä sanoa hyvää syntympäivää viikon jälkeen
kun on jo myöhässä
vaikka tarkoittaisi sitä
tarkoittaisi joka sanaa

ja teen sitä jo täälläkin
niin kuin olen aina tehnyt ja tulen aina tekemään
kuljen mieluiten yksin
menen vain enkä sano mitään
ja sitten minua kuitenkin harmittaa
kun muut tapaavat yhdessä
ja pitävät toisistaan kiinni
ja minä valitsin mennä yksin

voi mitenkä kaipaankaan
kaikkia joita ajattelen.
kunpa voisin lähettää suuren paketin kaikille
ja paketti olisi täysi näitä pyöreitä mustia kiviä täältä
musiikkia jota on paljon
joutsenten sulkia
sateenkaaria jokaiselta päivältä kun olen täällä nähnyt
ihanat mekot kaikista kaupoista
ja villapaidat ja villatakit ja sukat ja lapaset ja pipot
lakritsisuklaata
islantilaisia sanoja joissa on terävä är ja kummia kirjaimia
islanninheppa
arktinen kettu - eläviä kumpikin
vuoret
vesi vuorien välistä
meri jota pitkin minä tulen takaisin
ja viesti
jossa lukisi
minä vain pieni tyttö täältä
yhdeltä saarelta
halusin sanoa hei kun en voi kiivetä puuhun kanssasi
tai edes törmätä kirjastonhyllyjen välissä
tai kadulla kun kävellään samaan tai eri suuntaan
mutta tännekin on tervetullut jokainen
ihan milloin vaan
ainakin niin kauan kun jaksan täällä meren keskellä olla odottamassa tulivuorien tulvaa.

4 kommenttia:

Puuvis kirjoitti...

Voi sinua.
Itketit jotenkin, kun taivaallakin on töyhtöhahtuvapilvi ja yläkerrassa jymistää pesukone.

Anonyymi kirjoitti...

sinä kirjoitat kuitenkin tätä blogia ja tämähän on ystäville.

minusta sinä olet lähellä tämän kautta.

riität.

t. r

pom! kirjoitti...

ajattelethan sinä pamaakin joskus? vaikka minäkin olen kyllä mestari katoamaan..

Anonyymi kirjoitti...

:)

kyllä se riittää.

V