perjantaina, maaliskuuta 13, 2009

päivästä
on jäljellä vielä puolet
ja kevään tuoksu mutta valo on syksyn
raskas pilvikerros kaikkien katujen yllä
kun kävelee
ja kaupat aukeavat perjantaisin aikaisemmin
islantilaisten rytmi valon mukaan

sen jälkeen kun on syöty
neljän lajin illallinen
ranskalainen tyttö muistaa sanoa no pancaces
koska ne ovat ohuita
ja pelattu peliä jossa pitää olla merkki
ja me menemme ranskalaisen pojan kanssa miinukselle kunnes voitamme kaikki
revontulet Reykjavíkin yllä
koko taivas tanssissa
koko taivas pitkiä vihreitä tansseja täynnä
ja me kiipeämme kukkulalle
ja kiinalainen tyttö katoaa
ja juuri kun olemme katsomassa taivalle
kuulemme humalaisen huudon
ja kuinka ollakaan
tunnemme sen jo Grönlannista
ja pelkästään katse riittää
että naurattaa ja kävelemme pois

emmekä tiedä mikä on tragikomiikkaa
mutta teemme sellaisia tilanteita silti
ja minä kuuntelen seabearia

Lately I've been feeling like the day has come

You'll walk up to me and erase my memory
Can't wait to feel brand new

I cant wait to meet you again,

friend

mutta minä olenkin vahva.
olen sittenkin. minä kävelen katua pitkin ja ihmisiä on jo enemmän kuin kaksi kuukautta tai kuukausi sitten tai kolme viikkoa sitten
aika menee aika menee
mutta minä olenkin vahva. minä ajattelen kun kävelen. heilutan bonúksen keltaista kassia ranteeni ympäri ja kiristän takin hupun nyörejä. kävelen läpi kaupungin kun on aamu.
olen.
olenolen.

I think I must have known you
in another life
I think our rocking chairs used to rock together

All night

2 kommenttia:

Puuvis kirjoitti...

Tästä tuli aurinko tännekin, vaikka täällä vain harmaa taivas, sellainen kuin olisi maalattu vesiväreillä ja sitten vettä lasista päälle.

Ajattelen sinua.

Unnaaarna kirjoitti...

täälläkin on harmaa taivas. ja tuuli.
aina vain tuuli joka on sitäpaitsi ollut tänä vuonna kiltti.

hassua ajatella että joku ajattelee.