Takaisin
bussimatka kolme tuntia
pysähtyy järvellä
nousee musiikki pois
muuten nukkuu
nukkuu nukkuu onnellista untaan
joka on unta
tällä kertaa
mutta todellisuus

kaikki tosi unta
nyt
kävelemme
merta kohden
vesi kahden vuoren välissä
ohut kaistale
kuin saaren muoto
josta toinen
tullut pyörällä
asti

ja muistaa siinä kun teltan läpi aurinko oranssiksi
muistaa siinä kun silmät kiinni
käsi kättä vasten tunnit tunnit
että oli toinenkin saari
että juuri tämä saari
on ollut jo tarinassa

joka kertoo mikä on totta mikä ei
kysyy

punaisena laivan vieri
auringossa kirkas
sanoo näkee portaat
äänet äänet kuinka ne voisi nauhoittaa
kun kengät niistä step step step
ja linnut kaloja jotka vedessä
veden alla
englanninkieliset nimet mustat kalat mustat eikä muista mikä on kirkas

sateessa sateessa sateessa

istutaan
ja viisikymmentäyksivuottatäyttänyt mies antaa minulle kirjan
aidan yli
vuorelle
vuorelle minä haluan aina nousta korkeammalle
seuraavana aamuna aurinko
ei palele öisin niin kuin tyttö joka vaeltaa aamuyöstä sisällä kouluun
ja auringossa salmiakkikarkkeja makuupussi nurmikolla
saunassa puun tuoksu
ja me kävelemme iltaan

ja hotellin ruokailusalissa
poika väsynein silmin sanoo lähtevänsä takaisin suomeen
ja tyttö ei osaa päättää
ja miten jokainen irtisanomista
tietää salaisuuden
tietää kuka ensimmäisenä

ja lupiniit niin korkeita että haluavat ottaa kuvan
kun
sanoo haluan tuon hymyn nuo silmät
ja minä että sinun täytyy vain muistaa

ja minä katson pilviin
jotka sinisellä taivaalla
toisin kuin sateen aikaan
kun oli aurinkokin
minä sanon sateenkaarisää
ja he juovat kahvia
minä moppaan

että tietää
tietää vain.