sunnuntai, toukokuuta 31, 2009

jotkut ihmiset osaavat sitten olla ilkeitä.
Olen saanut tarpeekseni eräästä keski-iän ylittäneestä rouvashenkilöstä, joka sattui olemaan kaksi ja puoli vuotta vuokranantajanani.
Mutta totuutta oli hänen puheessaan kuitenkin, nyt sen näen, kun sanoi että tämä olkoon opetukseksi minulle, niin -
opetuksesksi siitä että älä ikinä ikinä allekirjoita mitään sellaista sopimusta, josta et ole täysin ja ehdottomasti samaa mieltä (esim jos allekirjoitat että asunnon kunto on hyvä ja siisti sen täytyy kanssa olla ilman minkäänlaisia vanhenemisen ja rapistumisen jälkiä, sillä jos olet kerran allekirjoittanut moisen lauseen, sinun on luovutettava asunto mahdottoman paljon paremmassa kunnossa kuin se edes oli vuokratessasi)
ja myös ota ihmeessä valokuva jokaikisestä sopesta jo muuttovaiheessa, jotta voit todistaa väitteesi oikeaksi.
ja 60-vuotiaiden kyynistyneiden, elämäänsä kyllästyneiden kaupunkilaisrouvien kanssa on aivan turha edes yrittää löytää yhteistä kieltä, saati kommunikaatiokanavaa, olit sitten kuinka ystävällinen ja myötämielinen ja sovittelunhaluinen tahansa.

Ihmisiä me olemme kaikki, ja jos tämä rouvanen tulee nyt onnellisemmaksi kun saa pidättää viisisataa euroa opiskelijatytöltä ja sairauspäivärahalla elävältä työttömältä niin hyvät hänelle.

Elämä opettakoon meitä ja toivotaan että se opettaa myös jonain päivänä jotakin hänelle. Toivottavasti jotakin positiivisempaa kuin mitä se nyt opetti meille (vaikka ensialkuun toivoinkin hänelle mielessäni ja sähköpostiviestissä ystävälleni jotakin aivan muuta kuin positiivista). Toivon todella, että hän ja hänenkaltaisensa huomaisivat jonain päivänä, että kaikki tässä maailmassa ei ole ovenkarmeista kiinni eikä pesemättömästä ikkunasta.
Ja jos todella olisi, sellaisten asioiden korjaamiseksi on hyvin yksinkertaiset keinot. Nykynuorisoa ei tarvitse leimata kelvottomaksi eikä kenenkään ihmisarvoa alentaa yhden vuokra-asunnon takia.

Ja sydämestäni toivon, että tuleva kotini, joka ehkä sittenkin löytyy nopeammin kuin arvasinkaan :) osoittautuu kodiksi ja että sydämellinen tuleva vuokranantajani todella osoittautuu sydämelliseksi myös minulle. Ja että minä voisin olla hyvä vuokralainen, nii kuin olen tähän asti kuvitellut olevani ja kuvittelen edelleen huolimatta entisen vuokranantajani natisevasta äänestä, jossa ei ollut lämmön lämpöä tai inhimillisyyden häivääkään.

huoh.

Ei kommentteja: