on varjoja.
tosi korkeita. kaikkialla. huoneissa.
varjoja varjoja.
eikä sitä voi uskoa
että pahoja asioita tapahtuu
pahojapahoja pahoja
painajaiset eivät vain unissa
vaan ne pitäisi nähdä kun on silmät auki
pitäisi uskoa näkemäänsä sitä että verhoja ei ole vedetty ikkunan edestä
vaan ne ovat paksut mustat painavat
käden liike
olisi pitänyt
minullekin voi. meille. minun elämässäni.
olinko minä rautalanka? vai lanka oksa
mikä?
ja mikä on hän, oli, ja onko enää?
niin paljon suolaa, että jää vana. ei putsaa pois. vaikka lasista tulee sumea ja maailmasta sen läpi
mitä enemmän surua sitä enemmän toiveita, hän sanoi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti