luulin jo päässeni näistä
kipeyden päivistä
mutta täällä sitä taas
katsellaan valveunia
ja yritetään kirjoittaa
töitä
eilen
oliko se eilen
oli sateenkaari koko kaupungin yllä
ja kun polki edemmäs oli toinenkin kaari ja kolmas
koska se ensimmäinen oli ehkä haljennut kahtia
ja ei tiedä miksi
on alkanut katsoa sopimatonta materiaalia
että yhtäkkiä yrittää muistaa lapsuudessa kielletyt musiikkivideot
ja kaikki ne kappaleet
jotka olivat tuhmia silloin
me kuuntelemme tytön kanssa
ja suunnittelemme häät joissa vain ja ainoastaan
musiikkina kikka raptori ja muut
yhtä mauttomat
että mikä siinäkin sitten on niin ihmeellistä
että sanotaan pillu
jospa paranisin ihan pian
ja voisin aloittaa
niin kuin aina haluan aloittaa kaiken
vihdoinkin tämän syksyn
kyllästyttää tämä häilyvässä tilassa
että ruoanlaittaminenkin tuntuu jotenkin rikolliselta
ja jatkuva matka
jatkuva pakkaaminen
niin paljon sellaisia
mitä aikoo
muuttaa
mitä aikoo tehdä toisin
mitä aikoo aloittaa
eikä sitä ymmärrä
että sitä on jo
muuttunut
alkanut tehdä toisin
aloittanut.
ikävä
kaikkia niitä päiviä ja aamuja ja iltoja
kun on tiennyt
2 kommenttia:
Voi kuule. Minun kotini on laatikoissa. Pyyhin tänään kaappeja, ajattelin, että sinun on sitten mukava muuttaa. Vaikka ainahan tyhjä asunto on lohduton. Se, mikä joskus oli minun Kotini, on nyt vain asunto. Seiniä, tapettia, tyhjiä kaappeja. Tyhjän asunnon hajua. Surullista.
Mutta sitten tulee aika, jolloin ajattelee menevänsä kotiin ja menee. Se on parasta, kun alkaa tuntua siltä. Kun asettuu. Kaikki. Tulee rutiinit, omat tavat tehdä.
Vaan se asunto on ystävällinen,
se huokuu sitä nytkin, vaikka on tyhjä ja kaupungissa, minä tulin evakkoon "maalle" täksi yöksi.
Huomenna.
Ikävä ja suru ja ikävä.
Jotenkin lohduton olo. Minun aamukahvimukini lakanoihin käärittynä. Omenat syöty pöydältä pois. Pyyhitty pinnat. Jätetty. Lähdetty.
Minusta on ihaninta että siitä sinun tulee minun. Että sitten meillä on sellainen yhteinen jaettava ;)
tai että kun minä menen kotiin sinä tiedät minne minä menen ja sitten se on kuitenkin minun ja minulla on tavaroille, minun tavaroille, paikat ja sitten sinä voit tulla kylään
enkä minä enää soita sitä osoitetta kun olen pihalla vaan osaan jo mennä omaan kotiin.
se on kiva ajatus.
Lähetä kommentti