Olen katsellut lentoja.
Miksi?
Lennot ovat halvempia kuin junat ja nyt minua kyllästyttää. Kyllästyttää koko matka, haluan tehdä jotain repäisevää. Hullua. Heittäytyä. Olen kyllästynyt. Kyllästynyt tähän.
Pariisi. 111e. Ei paha. Ensi torstai. Tekisi mieli olla jo hullu. Ostaa se ja sitten ostaa kaikki halvat vaatteet ja kengät ja kameran linssit ja kännykät ja ipodit ja ties mitkä piraatti dvd:t, pakata rinkka ja lentää Pariisiin ja sitten tavata tyttö, joka on Ranskassa ja juoda teetä ja olla kalliissa Euroopassa yhtäkkiä, myöhäissyksyssä ja sitten matkata kotiin ja yhtäkkiä koputtaa mummin oveen yllättäen!
Miten ihanaa olisikaan olla hullu niin kuin
hullu ja lentää Pariisiin ja tavata kapteeni
sanoa noh, minä olen tässä
ja mitä ennustaja sanoisi, että oliko se tarkoitettu vai ei ja mikä on matka
hän sanoi lokakuu
hän sanoi tasapaino
hän sanoi sielunkumppani
taloudellinen varmuus
ha
on lokakuu, jo puoliväli
ei tasapainoa ei sielunkumppania, rahat huvenneet
ja kysymysmerkki

viime viikolla oli pyöräilijälegenda ja juoksuseura ja viidakot ja kukkalat ja kalastajakylät ja kiinalaiset miehet juomassa kookosviiniä ja intialiset miehet tyrkyttämässä itseään ja puhelinnumeroitaan ja nyt on poika joka soittaa kitaraa ja sanoo ex-vaimo vaikka on vielä virallisesti naimisissa
ja minä nauran nauran nauran kun on sateesta märät kadut ja luutut lattiat ja jukurttia muovipussissa ja mina nauran koska tama on niin absurdia
etta kavelen kadulla kavelen punainen pussukka kadessa
se jonka tyttö lähetti kun olin vielä australian itäpuolella

minä kirjoitan miehelle että
varaanko lennot intiaan

olen valmis
lentämään olen valmis kävelemään ottamaan bussin junan pyörän
olen pyöräillyt peräkkäisinä päivinä kilometrejä kuumuudessa
ja hymyillyt ja jutellut ja kuunnellut ja katsellut ja ollut valokuvattavana
ja sanonut niin monta kertaa kiitos hei kiitos kiitos that's nice
mutta nyt olen valmis lähtemään
yhtäkkiä
ei kiinnostaa enää tehdä tätä matkaa läpi maiden vaikka kaikki ovat että vau että vau vau sinä ja yksin ja rohkeaa ja onpa hienoa ja onnea matkaan ja älä jätä kesken se on sinulle tärkeää mene
he sanovat
ja sanovat ja minä ajattelen että voisin jäädä tänne ikuisesti
ajattelin niin myös Itä-Timorin vuoristoista ajattelin niin Nhulanbuysta ajattelin niin Papua-New-Guineasta, jonne en edes koskaan mennyt ajattelin niin Maewon saaresta Vanuatulla Esperanto Santon länsipuolelta ajattelin niin Erramangossa ajattelin ajattelin niin veneessä Uudessa-Seelannissa Jyväskylässä Helsingissä Turussa Tampereella ajattelin Inarissa Kustavissa
Haarajoella
minä ajattelin voisin jäädä tänne voisin tehdä kodin

eilen kuuntelin Ekkhart Tollea. The power of now. Nyt nyt nyt
ja minä niin tunnistan olevani menneessä enemmän menneessä kuin tulevassa mutta enemmän tulevassakin kuin nyt
aina kuvittelemassa aina suunnittelemassa
aina aina aina
ja sitten on kuitenkin nyt. Bangok tulvii. Balilla järisee. Suomi lamassa. Uusi-Seelanti öljyssä.
Ja minä kirjoittamassa siitä mitä ehkä tekisin tulevaisuudessa
jota ei ole
eikä tule koskaan olemaan
kaan.