Tänään on esseenkirjoituspäivä. Minun täytyy saada Suomesta tänne asti lentänyt kirja takaisin postiin. Olen uusinut sen jo neljästi ja se menee taas vanhaksi.
OI lapsuuden sosiologia, miten oletkaan laaja aihe.

Silmät ovat väsyneet
unissa opetin lapsia ystäväni kanssa
oli kummallista puhua hänen kanssaan, kun oikeasti
emme ole kuulleet toisistamme kuukausiin.
on sadetta ilmassa
ja minä olen tehnyt listan ostoksista
on sellainen päivä
että tahtoisi vain olla kävelyetäisyydellä kaikesta

kävelyetäisyydellä
sieltä
että voisi pistäytyä teelle
ja sitten katsottaisi ikkunasta kun sataa
ja kun on jo pimeää
juoksisi kotiin ettei kastuisi
mutta kastuisi kuitenkin

mutta siellä se sade olisi lunta
eikä se tule talvitakista läpi,
vihreästä
ja on pipot ja kaulaliinat ja lapaset ja punaiset lapikkaat
ja hiutaleet on suuria
ja kaupassa appelsiineja tarjouksessa
mutta minä päätänkin leipoa mustikkapiirakan
niistä mustikoista, jotka keräsimme kun olin kesä

toissapäivänä minulle selvisi että mustikka ei olekaan blueberry!
olen koko elämäni puhunut blueberryistä mutta mustikka onkin bilberry!
mikä järkytys. ne on ihan eri kasvit.
joten täältä ostamani marjat
eivät ole mitään siitä mitä omissa metsissä.

eilen suunnittelin vähän
että tekisin paluuni laivalla. ensin australiaan ja sieltä sitten indonesiaan ja aasiaan
ja sitten junin ym. kohti kohtia.
tosin
viisumiasiat ovat aina ongelma numero yksi.
pitäisi olla tuhat viisumia ja kaikki sellainen byrokratia.
mutta
yrittänyttä ei laiteta.
se on kaunis ajatus,
ilman lentokoneita.