tyttö tiskaa tiskejä ja sanoo ettei ole koskaan puhunut niin paljon
ja niin pitkään ja kiinnostavasti
kuin minun kanssani
ja me teemme salaatteja
kumarabanaani, minttuquinoa ja vihreän salaatin jossa punajuuri näyttää ihanan punaiselta
ja kummallakin hapanjuuri
ja kefabakteerijuomaa ja ituja
ja käsityöpäivä ja reiki
ja minulla niin pieni huone, jossa sänky täyttää kaiken ja vaatteet lattian
ja kohta poljen töihin
ihana taas pitkästä aikaa asua näin
että pitää polkea töihin
niin kuin vuosi sitten syksyllä omakotitalossa siellä missä oli puita
piti polkea töihin
mutta se oli mukavampi reitti
koska oli järveä ja rantaa ja sellaisia teitä joita eivät autot ajaneet
täällä
kaikki autot omistavat kaikki tiet
ja pyöräilijöiden päälle ajellaan milloin sattuu
ja varmasti sattuu kun niin tapahtuu.
mutta minä olen nyt täällä.
kahden uuden ihmisen kodissa
ja minä yritän opetella olemaan nyt
olemaan murehtimattta olemaan analysoimatta olemaan odottamatta
vaan nyt
on hyvä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti