tiistaina, toukokuuta 18, 2010

Yhtäkkiä muistaa miltä sade
että on litimärät hiukset, valuvat, litsuvat kengät otettu jaloista jo aikoja sitten
kylmät kalisevat varpaat
yhtäkkiä muistaa sateen
kun sitä ei kartettu se ei ollut syy olla menemättä ulos
se oli syy
menä
yhtäkkiä
like summer rain, laulaa Sibylle Baier
mutta nyt ei ole unohdettavaa
kaikki se
kuumilta asfalteilta tarttunut pöly jalkapohjissa valdelmapensaiden raapima iho
vastasataneet puut
litimärkänä suu auki niin kuin crazy icelandic laugh
paitsi että
islannista ei ollut tietoakaan

mutta nyt laulaa Jónsi
korkealla äänellään kun on pyöräilty koko päivän kestäneeltä kirjastolta
sadetauon aikana

Ei kommentteja: