tiistaina, syyskuuta 11, 2007

on laivoja ja meriä
ja korkealle kohoavat tornit joissa asutaan
autot jotka lähtevät ohittamaan vaikka ei saisi koska ovat tottuneet
ajamaan niin että tuuli tuntuu tukassa päästä varpaisiin

eilen ei ollut missään tarpeeksi pimeää
ja minä vispasin marjapuuroa
koska on puolukoita
ja mustikat jotka olivat kuin mustaa vettä
siihen olisi voinut mennä silmät kiinni olisiko ollut pimeää?

ja taas olen unohtanut
olen unohtanut mitä minä yössä suunnittelin
kun oli liian aikaista nukahtaa
aina liian aikaista ja liian valoisaa laittaa silmiä kiinni silloin kun kipu

enkä minä enää muista mistä näin unta
kenen kasvoja millaisia värejä ja juoksinko minä vai kävelinkö kuljinko vain edestakaisin huoneesta huoneeseen ja koskettelin tavaroita jotka eivät ole minun tai minusta katselin tauluja joita ei ollut maalannut kukaan ja laulun sanat joita lauloin jotka eivät olleet mistään laulusta.

"joku on aina hereillä kello neljä"
ei se ollut se laulu mutta nyt on. ja huomenna ei tule vettä.
ja ikkunoissa verhot ovat auenneet eikä kaikista mene edes kiinni
ja kun makaa liikkumatta uskaltamatta liikahtaakaan kuunnellen kuinka ikkunat menevät kiinnemmäksi ja avoinaisimmaksi ja tietää ettei ole lukkoja eikä lukossa eikä yläkertaan kuule vaikka huutaisi kuinka paitsi silloin kun joku toinen huusi mutta siitä onkin aikaa
aamulla ei voi muistaa

ihmettelevät miksi me emme
ja minäkin ihmettelisin. mutta jotkut asiat ovat kaikkien talojen ulottumattomissa siellä minne ei tule koskaan vettä eikä sille vain mahda
joskus on ollut valaita
niin paljon enemmän ja puita
ja minä puhun niistä kuin puhuisin itsestäni
vaikka ne olivat eri tytöt jotka
pyöräilivät terävähampaisia koirasusia pakoon
ja jotka laivan kannelta tähyilivät näkyykö pyrstö näkyykö nokka ja mitä ne syövät

minä istun ja katson ikkunasta kaikkea valoa
sitä jonka toivoisin pimeäksi
ja jonka pimeällä toivoisin aamuksi kun haluaisikin nukkua

ja kyllä minä
ajattelen joka päivä
niin paljon että jollei ajatuksia voisi lukea minua voisi

ja minun lisäkseni on kaikki seinät ja lattiat ja katot joita minä katson ja ajattelen jos kääntäisi ympäri
mutta minä olen täällä
omassa pienessä ympyrässä
täällä nunnat eivät nosta kylpyammeesta miehensä murhannutta naista, joka näyttää nukelta
eikä se murhattu mies lennä kaikkien talojen kattojen läpi

tänään minä leivon suklaapuolukkamuffinsseja

Ei kommentteja: