Onko se kesän vika.
Vai miksi minä vain vetelehdin.
Olisi niin paljon tehtävää, mutta saatan istua minuuttitolkulla lattialla ja tuijottaa vaatekasoja jotka pitäisi selvittää
tai ikkunan edessä seuraamassa rastaita vaikka tiskit pitäisi
tai maata sängyssä vaikka pitäisi jo nousta torille

mutta tänään ostin lapion ja haravan
ja huomenna,
ah, niin, huomenna kuten aina
menemme laittamaan sen kasvimaan
ja huomenna
niin, huomenna kuten aina
pesen pyykkiä ja siivoan
ja teen leirisuunnitelmat ja kertomukset ja kaikki.
huominen, se on aina edessä päin
ja tänään on aina se päivä kun voi vetelehtiä (vaikka jos tänään ei vetelehtisi voisi huomenna vetelehtiä)

ja hassu juttu muuten
että puhelinmyyjät kuulostavat aina samalta.
varsinkin miesmyyjät. onkohan se aina sama joka sieltä soittaa

asiat asiat
miksi ette hoidu itsestään
miksi epäjärjestykseen päin, miksei järjestykseen.