perjantaina, syyskuuta 16, 2011

Would you know my name
if I saw you in heaven
miten kansainvälistä. Hunnutetut naiset ja kiinalaiset miehet.
Ja minä, joka muistan koska opeteltiin englantia 15 vuotta sitten tuosta laulusta.

Salaatissa on purkitettuja punajuuria ja
kaalia

ja yläkerrassa on iso pienoismalli ja valokuvia Puterista (tästä paikasta) viisi vuotta sitten. Kun tämä satama ei ollut paskanen lätäkkö vaan luonnollinen joki, metsä ympärillä. Minä ajattelen taas miten paljon  me muutamme hymyissä suin. Mies on innoissaan siitä, että metsän tilalle tulee business rakennuksia, paikallisen pojan mielestä on mahtavaa, että hallitus antaa ilmaiseksi talon ja kymmenen aakkeria metsää köyhille kyläläisille, jos he hakkaavat metsän ja istuttavat öljypalmua. Taloudellinen nousu. Jee.

Minä ajattelen, että tämä on 14 500 erilaisen kukkivan kasvin koti
210  nisäkäslajin
600 lintulajin
150 sammakkolajin
80 erilaisen liskon
tuhansien hyönteislajien
10 erilaisen apinan
koti

minä ajattelen kuinka Indonesian vesillä kalat loppuivat kuin seinään
niin loppuivat että linnut sukelsivat meidän muovista viehettä. Sukelsivat muovista mustekalaa. Sukelsivat niin, että koukkuun jäi, melkein hukkui Booby, nokassa koukku. Niin vähän kalaa, että pyörsivät venettä tunteja. Sukelsivat muovisten kalojen perässä kerta toisensa jälkeen. Viisi lintua, kuusi, seitsemän, kymmenen, viisitoista.
Kalastajat rivissä koko yön. Kaksikymmentäkolme venettä rivissä koko illan, yön. Joka yö. Räjäyttävät koralleja, myrkyttävät lahtia, keräävät kalat.

ja sitten kun sukellan aikaisemmin
on sinisiä keltaisia suuria pieniä mustia jättikokoisia ruskeita valkoisia delfiininnäköisiä kaloja. On meritähtiä on simpukoita

pistän silmät kiinni. Palmuplantaasit. muovipullot tupakka-askit öljyt mutterit ja paskat kaikki kellumassa. Lokki muovipullon päällä seilaamassa.

Malesia.

Ei kommentteja: