torstaina, huhtikuuta 30, 2009

Koko päivä kaupungilla
ja maailman kaunein villamekko
niin,
se löytyi kun piti löytää villapaita ystävälle
ja täti oli niin kiltti, punatukkainen,
että pisti minulle sen jemmaan
vaikka koko kesäksi
että kun saan palkkani tulen ja ostan sen
kuin minuun valettu
se mekko

But there’s only one thing on my mind
Searching boxes underneath the counter
On a chance that on a tape I’d find
A song for
Someone who needs somewhere
To long for

Karjalanpiirakoita
musta paita jauhopaakuissa
"what are you doing?"
"carelian pies"
ja mukilla pyöreäksi ja ohueksi
"what are you doing?"
"Carelian pies"
uudestaan ja uudestaan ja uudestaan
kun jokainen vuorollaan käy jääkaapilla
ja minä kaulitsen mukilla
lihapullilta näyttäviä taikinamöykkyjä
ja puurokattila

huomenna vappuaatto
joka ei ilmeisesti ole juhla täällä
mutta suomalaiset
suurimmaksi osaksi suomalaiset
kokoontuvat yhteen grillaamaan

en tiedä jos menen vain johonkin kahvilaan päiväksi lukemaan
kirjoittamaan ehkä vain
maitoontehtyäteetä ja vesi ikkunoiden takana

lähdön hetket

se alkaa näkyä kaikissa
siinä että ei tiedä mitä sanoa
ja sanoa väärin ja ovia ja ovia ja kiirettä ja lupauksia
haluaa tehdä kaiken
haluaa nähdä kaiken
haluaa olla kaikkien kanssa
ja lopulta siihen että on vain omassa huoneessaan ja pistää musiikin

kaksi tuntia levykaupassa ja myyjä tarjoaa kahvia kun me kuunnellaan
levyjä levyjen perään
revitään muovit päältä

ja soittaa suomen laajakaistayhtiöön
irtisanomistarkoituksissa

soittaa tulevalle työnantajalle
ensi kesän tarkoituksissa

miten omituista
miten omituista tämä kaikki
tämä kaikki kun kävelee sateessa ja tuulessa
ja huomiseksi ehkä illasta taas aurinkoa
kun istuu lukemassa filosofista kirjallisuutta siinä ensimmäisessä keltaisessa kahvilassa
ja se on jo ihan oma
tietää että saa istua tietää miten
on pöydät jotka on lempi
tietää minne kadulle vie ensi viikolla äidin ja isoäidin ja minne veisi isin että näkisi lintuja
ja silti ei tiedä mitään
ei tunne yhtään
niin että olisi sisällä
voi nieleskellä

Homesick
Cause I no longer know
What home is
-Kings of Convenience -

keskiviikkona, huhtikuuta 29, 2009

tuuli

niin että paiskautuako tielle
yrittää juosta mutta vain toiseen suuntaan kulkee

emme koskaan näin kovaa tuulta
ja sade piiskaa mutta tuuli ei ole kylmä
se ravisuttaa onnettomat muutamat puut, jotka tuskin ihmisen korkuisia
ja siksi kuulemme tuulen äänen
kun ei puita
jokainen ikkuna, joka kiinni vain pienellä salvalla
ovet, katot, lattiat
kokeilee jokaisen rakosen josta pääsisi sisään
lämmittelemään?
tuuli tuuli.

tuulen ääntä minä ehkä kaipaamaan
tätä
kun ei ole muuta kuin tuuli
ja merestä nousee valkoiset vaahtopäät
metrinkorkuiset

juosta sateesta
yrittää juosta tuulta vastaan
ja kun se vetää ilmaa uuden kerran
ennen kuin puhaltaa
juoksee vähän nopeammin vielä

eikä se edes kuin 10m / sekunnissa

tiistaina, huhtikuuta 28, 2009

islannin harjoitukset nro 1

ég fór til Esja í dag
og það var skemmtilegt og fallegt

Georg hleypur en Camilla og ég hlaupum ekki
en ég var hestur og Camilla var fjall geit

þar var ekki hvasst, bara sól
og við vorum mjög heitur

nuna er ég að læra islensku
ég á próf í morgun
klukkan hálf tvö


ég ætla að enda nuna
af þvi að ég á ekkert að segja
ella
ég bara kann ekki
ég er ekki svona góður að skrifa íslensku
(ekki lika að tala)
en
það skiptir ekki máli

allt ágætt

mér finnst gaman að vera hér
og ég nýt aðislega
allt
allt allt

það var góður dagur
já það var.

maanantaina, huhtikuuta 27, 2009

voi tietotekniikan ihmeet
voi istua ulkona auringossa
ja kun on lopettanut verbien taivutuksesta kertovan kappaleen
ja kuullut englantiansa korjattavan
voi lukea minne sikainfluenssa on levinnyt ja kirjoittaa
vähän

yhtäkkiä piha täyttyy kansallispukuisista tytöistä ja smokkeihin sonnustautuneista lierihattupäisisitä pojista
ja valokuviavalokuvia
ja yhtä nopeasti kun jatkuva virta
he katoavat keltaisiin busseihin
viimeinen tyttö musta hame liehuen juoksee
koska ei olekaan ihan yhtä tuuletonta

kaupunki kaukana
näkyy aina vaan se kirkontorni
se näkyy kaikkialle
miten jättimäinen se onkaan

ja kun on korvissa Sigur Rós
tai Múm tai Ólöf
koska vain islantia vain islantia tänään
ei haittaa vaikka autoista lähtee ääni
ja ihmiset, jossain kaukana
puistoissaan kukin
tarkenisi teepaidassa
tuulessakin tuulessakin
minä heräsin sitä varten aikaisin
että istuisin ahkerana

mutta mutta
tämä levottomuus ulkona paistavasta auringosta
ja lämpöasteista ja tuulettomuudesta
ei auta vaikka istuu jalat ristissä koitta meditoida
sitä kestää vain neljä minuuttia
ja on noustava koska musiikkikin oli päällä
eikä alanis oikein meditaatiomusiikkia ja parasta olisi kuulla vain linnut

mutta linturetki jää tänään
on pakkopakko pakottaa

ja hurjan väkivaltaisia unia
joissa piiloutuneena aseistautuneena
jotenkin sellainen actionelokuva meininki
ja viiskytluvun vaatteissa miehet kävelee ja pelkää että näkee mutta ase esillä
ja sitten tuttu ääni sanoo että nyt joku tulee ja ei ole varma onko silmät auki vai kiinni
mutta ampuu ampuu ampuu
ja hallitsee uniaan niin että päättää että jotkut toiset askeleet toiseen suuntaan
ja että voi tehdä taian
jolla muuttuu näkymättömäksi tietyn ympyrän sisällä
mutta herää ennen kuin on päättänyt missä on keskus

ja aamulla viesti äidiltä että on syntynyt terve tyttö
ja tahtoisin lähettää kortin sinne uuteen perheeseen

mistä keskittyminen. kaksi tuntia aikaa ennen kuin tauko. kaksi tehokasta tuntia. tehokasta tehokasta.
tehokasta, hanne.
Auringonlasku tapahtuu seitsemässä minuutissa
vaaleanpunaisista oransseista taivaista siniseen ja tummempaan ja tummempaan

huomiseksi
on luvattu 11 astetta lämpöä, täysi auringonkuva 0m/s tuulta
ja
minulla on ylihuomenna islanninkoe

mutta eilen lupasin etten enää valita tänä keväänä.
joten en valita sitä että on istuttava ehkä ensimmäisenä ja ehkä ainoana islannin historian kauneimpana päivänä sisällä lukemassa ja rustaamassa sanoja keltaisille muistilapuille.
enkä valita siitäkään että tiistaina kokeenjälkeen alkaa sadekausi, että koko loppuviikoksi on luvassa kaatosadetta ja kovaa tuulta.

mutta minähän tykkään sateesta
vaikka kumisaappaat ja pilkkusadetakki onkin suomessa

eikä haittaa enää yhtään ettei ole aikuinen
kun istuu lähes neljä tuntia kahvilassa
ensin tee sitten kaakao ja kaurainen keksi
kaksikymmentäseitsemänvuotiaan kauniin naisen kanssa
joka ei ole yhtään sen aikuisempi
nauraa vielä kotonakin että hyvänen aika
kuka tahtoisikaan pistää virkapuvun päälle ja kirjoittaa lauseita joissa on pisteet ja pilkut ja isot alkukirjaimet
ja aina hillitysti vain sanoa eikä yhtään ääntä kovempaa tai yhtään itkua kadulla tai hyppiä viivoijen yli tai hyräillä lumiukon säveltä keskellä kevättä, anteeksi kesää täällä

ja kuka jaksaisi opiskella mitä pitäisi
kun voi innostua väreistä
tai unista
tai tarinankerronnasta
ympäristökasvatuksesta
siitä että voi kastaa keksiä kaakaooon
että voi oppia että fäärsaarilla peruna on omena
että voi keskellä päivää kun on kirkasta auringonpaistetta
kuulla
you look so pretty
ja sitten painaa pään pois toisen kaulaan
että nauraa ja ravata keittiön ja eteisen väliä kun huoneesta tulee
se nainen jonka naamaa oli kuvattu punaiseksi vanhaksi omenaksi
jota ei ymmärtänyt, koska nainen on kaunis ja nyt hän tulee ulos huoneesta
jossa asuu hän, joka kuvasi naamaa näin
ja alkaa nauraa ja istuu tuolille keittiöön ettei näe
koska on huvittavaa
kuulla huoneesta huoneeseen espanjan kieltä
kuunnella sitä kun on ihot
aina sama sana
toistuu

kun voi kurkistaa ikkunasta taivaan värejä
kuulla punatukkaisen tytön laulavan kapeita katuja alaspäin
miten nauttii kun kääntyy katsomaan uudestaan uudestaan uudestaan

kaikki kukat puutarhoissa
puissa hiirenkorvat
toisissa enemmän auki toisissa ihan pienetpienet juuri vihertävät
ja vaikka äiti ei usko
voikukatkin kukassa
jo oli

enkä ole yhtään stressaantunut
en vaikka ehkä olisi hyvä että olisin
ehkä jännitin niin kovin sitä ensimmäistä koetta
etten enää

kanski
allt er ágætt
það skiptir ekki máli
mér likar æðislega
vor
sem við eigum hér

sunnuntaina, huhtikuuta 26, 2009

Vaalitulokset!

kirjoitusinto lopahti siihen mistä alkoikin
tai oikeammin
otin itseäni niskasta kiinni
ja on pakko harjoitella islantia ylihuomiseksi
sen jälkeen olen vapaavapaavapaa
ainakin illuusioni vapaudesta on vapauttava :)

tajusin
aamiaispöydässä
oli hikisukkaa (täältä ei saa kunnon tummaa leipää sitten millään)
jugurttia ja mysliä ja omena ja joululta tuoksuvaa teetä ja appelsiinimehua
että en minä ole kyllä yhtään aikuinen
että on hassua kuinka ajattelee, että voi, lapset
ja että muka on jo tullut tiensä päähän ajatuksineen
mutta sitten
tuleekin tajuaminen kuinka lapsi sitä vielä on. niin kuin toinen Dideistä sanoi
että olet vielä niin nuori
että hänkin kun oli teini-ikäinen
minä sanoin, no, en minä nyt sentää enää teini-ikäinen, toivottavasti
mutta Didi vain totesi, että mitä sinä olet, 23? että vielä sitä aikaa
että kyllä
minä olen nuori
samaa kategoriaa kuin teinit.

kauhistutti. Eikö mitään mitään kehitystä ole tapahtunut?

ja tämä kaikki. tällä tavalla kirjoittaminen
rivittää nyt tällä tavoin
jättää väliä ja tyhjää

ja miten eilen vaelsimme läpi Reykjavikin yön etsien ilmaista kaljaa
valmiita myymään sielumme oikeistoliberaaleille
mutta olisihan se pitänyt arvata, että heidän juomansa maksaa
enemmän kuin kivassa baarissa
ja hyvä niin sillä
vasemmisto on voittanut vaalit täällä!
Tulokset!

Saa nähdä mitä kruunulle nyt tapahtuu, tai tapahtuuko mitään.

mikä riemu

vaikka en olekaan yhtään poliittinen.

perjantaina, huhtikuuta 24, 2009

kirjoitta

miksi mä aina
aloitan niin myöhään

kirjoitin päiväkirjaan : "mulla on vaan olo
että kirjoittaa"

ja sen kirjoitettuani tajusin
että niin
miksi hitossa mä kirjoitan tuon enkä kirjoita.

joten aloitin
avaamalla tiedoston
ja oveen koputettiin
kuppi teetä
ja tunnin jälkeen
aloitin
mutta kello vaikka mitä
taas
ja niin paljon tekemistä

eikä silmät enää keskity

ja hulluinta tein tänään
käänsin vanhoja päiväkirjamerkintöjä englanniksi
miten hullua
miten hullua
mutta kulutin koko iltapäivän ennen joogaa siihen
ja upposin voi
miten se oli hauskaa

mua kihelmöi
jotenkin muuttaa kaikki
pistää ihan uusiksi
olen kyllästynyt siihen tekstiin joka mulla on
se on kirjoitettu jo niin monta vuotta
sitten
etten ole enää se
en kirjoita niin
haluan kirjoittaa niin kuin minä
näin
että on välit
että on sanat
ja sanat
riveillä niin kuin runot mutta ei runoa yhtään ollenkaan.

haluan pistää ihan uusiksi kaikki
se kihelmöi mun sormissa
saako niin tehdä?

muuttaa
muuttaa kaikki.

torstaina, huhtikuuta 23, 2009

Tajuaminen

päivillä on muisti
ajanjaksoilla
minun ruumiini
minä
muistan

vaikka en ajattelisi
vaikka en muistelisi

niin se on

olen tiennyt sen aina
totta kai
on päiviä kun tulee vain suru eikä tiedä miksi
ja sitten lukee
vanhoja päiväkirjoja kalenterimerkintää
ja niin

minun yliherkkyydelleni on selitys
hyvin yksinkertainen
kun kääntää sivuja taaksepäin

miten naiivia kuvitella
että vuosi sitten tapahtunut
ei jäisi minuun

että jos joku ensimmäinen poikaystäväkin jää
niin miksei kaikki askeleet huoneessa edestakaisin
syömättömät päivät
uusi bussireitti

tietysti minä muistan
minussa muistaa jos soluillakin kerran on tietoisuus
vaikka en uskokaan siihen mutta silti

ja kaikki säännöllisyys
miten minun ruumiini on säännöllinen jopa sairastumisessaan
miten säännöllisesti minuun
meri meri meri aina vaan

ja tekisi mieli huutaa juosta ääneen
kuulkaa kuule kuule minä tiedän
kaikki on vain sitä
että on suru että on ollut niin suuri suru
niin suuri musta

hah

tänään piti olla hikimaja. sweathut? sellainen kai joka johonkin suomalaiseen perustuu itseasiassa. suomalaisen savusaunan äiti. shamaanit ja sellaiset. hui. mutta se peruuntui tältä päivältä juuri kun olimme Sannen kanssa jännityksestä kuolla
ja nyt on jooga vain
jossa minä yritän kertoa minun keholle
ettei ole hätää
että se voi rauhoittua

että tämä vuosi on eri kuin edellinen
että ei tarvitse säikäht
ää
jokaista liikettä joka on poispäin
että en minä tarvitsee
turvaa
mitään suojaa en tarvitse

että minä seison
seisonseison vain. ilman valoakin. ja valossa.

minä haluan opettaa
oppia haluan tuntea
että on hyvä seistä
yhdellä jalalla toinen toisessa kädessä
horjumatta.

keskiviikkona, huhtikuuta 22, 2009

sadesadesade

eilen oli auringonlasku
meditaation jälkeen
me ajoimme Sollan kanssa majakkarantaan
mutta aurinko oli jo laskenut
ja simpukoita aina vain simpukoita
violetteina.

ja minä odotanodotanodotan
kunnes pakko nukkua koska koe

ja kokeesta selvittyä
selvyyttä

kävelen ystävänä
kirkon takaa katua
huppu sateesta huolimatta valahtaa pois

enkä ole enää surullinen

Make way for the simple hours
No finding the time its ours
A fate or it's a desire
I know


olen itkenyt tarpeekseni
eilen Didien luona puhuimme
itkemisestä
ja kuinka minulla tämä herkkyys vain kestää ja kestää
tahtoisin jo takaisin sinne
kun on vahva
vaan onko sitä?

So let the sunshine
So let the sunshine
So let the sunshine let it come

ja mitä sitä on itkemistä
missään lopultakaan.
mitä sitä hyödyttää
ulkona vaan sataa ja sataa siitä huolimatta
aika menee
siitä huolimatta
ihmiset
lähtevät ja palaavat

ja kaikki on vain kiintymistä
niin kuin Didi sanoi
että jooga on asenne
osaa laskea irti
niistä asioita
joita ei voikaan omistaa
eikä yritä
kiinnittää

huomenna menen allekirjoittamaan
sopimukset
työstä
enkä murehdi sitä että lennän
sinne ja takaisin
enkä murehdi

nothing emotional.

So let the sunshine
So let the sunshine
So let the sunshine let it come
-Au Revoir Simone -

tiistaina, huhtikuuta 21, 2009

Ólöf Arnalds laulaa maasta
ja minä papereiden keskellä silmät koskaan
kuivina
tänäänkään

vaikka kuinka käveli katuja hymyillen ikkunasta harmaat housuissa pussit
kuinka käveli ja ovea ennen sekin ystävä
jonka vasta saamassa.

Bussi juuri lähtee ja me pysähdymme
kirosanoja suomeksi
tarkoittaa täällä esimerkiksi tietämistä
tietyssä muodossa

ehkä se sopii

hvenær sem er
vittu af mér

haluaisin kaiken olevan jo ohi.
minä sain tänään
paketin
ja nyt

lennä lintu, kiia korppi
hoi'ja miunki huolijain

voi miten tuntuu hyvältä kuulla laulua
minä haluaisin niin kuulla sen tässä
ympärillä

kerran istuttiin äitin kanssa konsertissa
ja naiset meidän ympärillä kaikkialla
laulamassa
en koskaan unohda sitä
minusta pitäisi olla enemmän niin
että musiikki ympäröi ihmiset
ei vain että ne seisoo lavalla ja sitten ihmiset katsoo omilta penkkiriveiltään.

ja tänään on päivä
kun sataa ja tulee aurinko
vuoronperään
eikä oikein tiedä onko päivä ulos vai ei

eikä tiedä onko sisällä
vedestä täysi aukko vaan

kun on täällä. täällä vaan. ja sitten kuitenkin yhä enemmän
alkaa taas palata aikoihin jotka on jo olleet
joita ei ole ollut

miten helppo on unohtaa
minut

kuvaan itseäni vielä senkin jälkeen kun on aika mennä nukkumaan
uudestaan uudestaan peilin läpi
miten meni ne askeleet ja valo tuli isoista ikkunoista
ja peilit kaikilla seinillä
silloin vain odotti sitä että pääsisi käsiin
keväästä kylmä betonimuuri ja ruoho kenkiin vihreiksi langoiksi koska satanut

tauko venyy pidemmäksi kuin lounas
there's no reason hanne, no reason hanne.
alkaa ajatella jo englanniksi
puhuu itselleen englanniksi, voiko hullumpaa

haluan kuulla nämä laulut
suoraan. haluan kuulla ne kovaa. haluan kuulla ne niin että olen Suomessa.

ei se ole koti-ikävää mutta tajuamista
missä on koti.

maanantaina, huhtikuuta 20, 2009

Tää kävelee vaan
niin kuin ei

istuu
ja paperit
pinoissa sängyllä

islannin kielisiä

Þú reyndir allt
Já, þúsundfalt
Upplifðir nóg
Komin með nóg
En það varst þú sem allt
Lést í hjarta mér
Og það varst þú sem andann aftur
Kveiktir inní mér

Eg fór, þú fórst

eikä ehkä kukaan ymmärrä näitä Sigur Rósin sanoja
mutta ne on kauniit
silloinkin kun ne ymmärtää
kappale on Ára batur
se tarkoittaa soutuvenettä

Þú rótar í
Tilfinningum
I hrærivél
Allt úti um allt
En það varst þú sem alltaf varst
Til staðar fyrir mann
Það varst þú sem aldrei dæmdir
Sannur vinur manns

Eg fór, þú fórst

ja näin kauniin musiikin
sitä katsoo valoon päin vain

odottaa

Þú siglir á fljótum
Yfir á gömlum ára
Sem skítlekur
Þú syndir að landi
Ýtir frá öldugangi
Ekkert vinnur á
Þú flýtur á sjónum
Sefur á yfirborði
Ljós í þokunni

viiimeinen säe sumun läpi valoon
sen hetken tietää
kun pistää airot veteen
aamuyöstä.

minäkin haluan

punainen tussi ja valkoiset paperit kyllästyttää

odottaa

eikä surusta ole kuin haamut vaan
valkoisissa lakanoissa
kulkee pitkin linnojen käytäviä ja Veturliði kertoo aina niin innostuneesti
eikä ehkä ole hyvä idea kuunnella Sigur Rósia kun pitäisi keskittyä
ylihuomiseen suulliseen kokeeseen

ei ehkä olisi hyvä istua tässä

are you there?

tuulessa hupusta kiinni vesi ravisuttaa puita jotka ohuita ja lyhyitä
ei ne kestä täällä

niin kuin unessa
meren rantaan
tuulta päin
minä kuvittelin
sateessakin vaikka punaiset kumisaappaat suomessa
on vain kiviä
ikkunalauta täysi

tunnit kuluvat
yhä vain yhä vain

ja Sigur Rós laulaa

You sing into the night now
Just sing on for me
You sing into the night


tuuli ja sade piiskaa
kävelee ja sitten kirjoittaa vaikka pitäisi puhua eikä kirjoittaa

ja tänään aamusta seitsemältä herätys
aurinko
kun avaa verhot
sitten suljetaan verhot
niin kuin elokuvissa kamera
ja kun ovi menee kiinni
minä kävelen ensin eteen taakse ja
istun lattialle eikä voi mitään sille
että ei olekaan vahva jaksa seistä jaksa jaksa
ettei auringosta huolimatta
ehkä voit mennä ulos lukemaan
mutta kun pitää kuunnella islannin kielistä puhetta

istuu lattialla ja kädet
mekko jossa punaisia kukkia
istuu jalat koukussa
vessassa aina ääni
kymmenen minuttia
vain kymmenen minuuttia sen jälkeen kun
ei ole vitsi
so now you have to go
vaikka juuri siksi pitää
kun on pimeässä

minä leikkaan appelsiinin
kaksi viiltoa kumpaankin päähän
sillä tavalla minä leikkaan

ja on sellainen paikka
jossa virtaa kylmä joki
ja kuuma joki
ja ne yhdistyy ja siellä voi uida
toiset ovat käyneet siellä paitsi minä
ja tyttö ja poika kantavat haukea
sen on pistänyt seinälle

eikä tule loppua ei tule loppua loppua.

pitäisi soittaa puheluita. pitäisipitäisi
vihaan puhelinsoittoja.

Minns du hur mörk den natten var
den var svart och apelsinfärgad
mutta en yhtä paljon kuin toinen.
en läheskään yhtä paljon.

Minss du hur kallt det golvet var

ja miten sitten
se että istuu lattialla kun ovi on mennyt kiinni
eikä edes kymmentä minuuttia kulunut
miten sitten kun ei mahda sille että suu
ei koskaan mene ylöspäin
vaikka harmaatukkainen bussissa sanoo että tunnistaa minut nauravista silmistä
minun silmistänikö?
näistä
jotka menevät alaspäin niin kuin suu
kaikki

kuinka tyhjää.
kuinka
aurinko ja sininen taivas
hymyillen
luvataan soittaa
eikä voi tietää että kun ovi menee kiinni
nojaa seinään

och där bredvid
på golvet
lutade de emot dina

sitä luulee
kauniiksi.

sunnuntaina, huhtikuuta 19, 2009

räkää räkää.
aikaisin nukkumaan ja
juuri kun vaivut siihen ettei enää oikein ole sängyssä yrittämässä nukahtaa
vaan ajatuksetkin pehmeää
alkaa soida palosireeni
what a fuck!
ensin makaat jonkun minuutin paikoillasi ja mietit mitä ihmettä
onko tämä oikea hälyytys vai bileet vai mitä ja miksi ja onko jotain tapahtunut
mutta kun et osaa erottaa onko kirkuminen juopuneiden kreikkalaisten ekaa kertaa äidistä erossa olevien juuri teini-iän ylittäneiden vaihtareiden biletystä vai oikeaa hätää
alat etsiä housuja
mutta housut onkin paita ja on pakko laittaa valot
soitat naapurihuoneeseen mutta kukaan ei vastaa
kuuntelet
mutta bileet tuntuvat jatkuvan musiikista päätellen
kirjoitat tekstiviestin
ja hälytys alkaa uudestaan
musiikki sammuu
kuuntelet
hälytys sammuu
bileet jatkuu
käyt nukkumaan
hälytys uudestaan
mutta et jaksa vaivautua
käännät kylkeä
ja nyt aamulla ainakaan oma huoneesi ei ole palanut.

tahdon tän tyhmän taudin loppuvan jo nyt
heti

heti.

lauantaina, huhtikuuta 18, 2009

viidettä päivää
vuoteen omana
mutta siitä huolimatta eilen
käsintehtyä suklaata lasivitriinien takana
ja kun tyttö kirjoittaa mustalla tussilla vääränkokoiseen kuoreen
minä opettelen ulkoa
starfsmannastæði fyrir siðumúli 1
autojen kuvat betoni kylmää

ja nyt minä kuuntelen uudestaan uudestaan uudestaan Anna Järvissen såhär

kävellään satamaa
laivat ikkunasta joiden takana vanhat kalastajat
ottaisiko mukaan jos kysyisin?

kuikan ääntä.
miten kaipaankaan kesään laiturille
joka on vaihdettu sen jälkeen kun opittiin uimaan
ainakin kerran
sorsien jäljet pesty moneen kertaan
järvi tyynenä.

tuuli yltyy se yltyy kun kävelee kotiin
ja vesipisarat asfaltille
kuplamuoviin käärittynä
kysyvät mitä se sisältää
ja vastaa yksinkertaisena
myöhemmin tajuaa että olisi voinut sanoa kaunistakin.

kun on kipeä ei pitäisi itkeä

valaslaivaa varustetaan
sitä millä valastetaan suuria valaita
mustat.
vieressä toisten yritysten whale watching

ei koskaan
enää
voi saada sitä
yötä
kun taivas oli ihmeellisen sininen

(sinä olet
sillä tavalla kuin taivas oli ihmeellinen)

ei koskaan enää
voi saada sitä
kun minun metsäpolku
ensimmäistä kertaa toisen
jokainen kyyenel toive

en av oss såg på en annan
inuti och bredvid
och undran var stor
vem är det här?
Hur kom jag hit?
Var har jag varit tills nu?







torstaina, huhtikuuta 16, 2009

mä vihaan
opettaa kirjoittamista aikuisille
tai siis
lukea aikuisten tekstejä ja antaa palautetta
oi
miten inhoankaan tätä työtä!
ensin vuoteen kukaan ei kirjoittanut mulle mitään
ja yhtäkkiä kaikki lähettävät viikoittain uuden opintoyksikön ja äääh
lisätehtäviä ja kaikkea
aikuisten kanssa ei oo yhtään hauskaa

mä kaipaan lapsia
kun ei mitään arvosanajuttuja.

ja toisena minuuttina on niin hyvä olo että jaksaisi lähteä ulos
ja toisena taas vaipuisi sänkyyn koko päiväksi
tekemättömyyteen

huomenna jo perjantai.
kaksi päivää jo maattuna sängyssä
ja nyt kolmantena
ei vieläkään lähtenyt viimeiselle islannintunnille
vaikka ehkä olisi jo voinut
sen verran parempi jo
tämä flunssa
jo kolmannen kerran islannin aikana
keskimäärin siis, kerran kuukaudessa mulla tää tauti.

mikä ihmeen vastustuskyvyn lasku kehossani on tapahtunut?
tavallisesti olen kerran vuodessa, korkeintaan kaksi, kipeä

höh.

en tahtoisi yhtään maata täällä sisällä kun aurinko paistaa
ja olisi tuhottomasti toimitettavaa
kirjaston kirjat on myöhässä
mutta seisominenkin huimaa
eikä ruoka tahdo mennä alas
ja toiset sanoo että huoneessa on pakkasta kun oma olo niin kuuma ettei tarvitsisi edes peittoa

ja ylen areena ei toimi täällä. ei voi katsoa edes muumeja.
tänään olisi dinner partyt joihin en nyt voi ottaa osaa koska en usko että vielä kykenen kokkaamaan mitään erityistä ja osallistumaan sosiallisiin rientoihin kun silmät ei pysy auki ja nenä vuotaa ja sellaista köhimistä tiedättehän
ja joogakin jää jo kolmannen kerran väliin
tyhmä tyhmä ruumis.
voisiko siitä päästä jotenkin eroon?

miten tahansa sille yrittää olla mieliksi niin ei
kelpaa
pitää sairastellakin vielä!
keväällä!

plaah. plaah. plaah.

tiistaina, huhtikuuta 14, 2009

Helsinki tule mut hakemaan

Kiitos, Suvi.


Vitsipparna har somnat de drömmer sig bort
till oktober till en himmel med svarta moln på
till när vindarna lyfte det spikraka regnet
tid tolv meter och sedan släppte ner det igen

De drömmer om gatans golvbrunnar i rusningstiden
och om självgoda smarta bilar
och om kvällen när de själv blev till

Och jag längtar redan har redan hemlängtan
Helsinki tule mut hakemaan tule, nyt mennään

Ska jag våga gå där du har gått nu vad vill jag se där
blir jag nöjd med ett lyckligt slut
tror jag att jag ska möta dig mitt på grusvägen
eller i mjölkbutiken

Och hur visste du att ljuset var släckt stod du bakom mig
kröp du in under min säng
var det du som stoppade om mig när allting var förlorat

-Anna Järvinen, Helsinki -

maanantaina, huhtikuuta 13, 2009

koti

parasta
on huomata että osaa liikkua kaupungissa
ilman karttaa
että tietää missä on vaikka ei ole minkäänlaista käsitystä siitä missä katu jonka nimen näkee on
että ei tiedä tarkalleen edes suurinpiirtein
mutta kartta kaupungista on sisällä jo
tietää vuorista tietää merestä tietää kirkon toreneista korkeista kerrostaloista
jalat tietää ennen kuin tekee päätöstä
juoksee juoksee
ensimmäistä kertaa
ehkä useampaan vuoteen
juoksee ihan liian kovaa siihen nähden mikä on kunto ja voima
tehdasalueet ja aurinko joka
muistuttaa elokuusta.

puutarha ja repussa kirja
vesipullo villapaita ja kaksi pitkähihaista
ei tarvitse enää takkia
tai tänään

kävellään kirkkoon
ja siellä puolalainen pariskunta naimisiin
takapihalla ovessa risti
this would be good place
for what?
ja pappi vieraineen tulee ulos

kävellään hautausmaata
ja suvuilla suuret alueet kaikilla sama nimi

ja minä kävelen kauppaan joka ainoana auki tänään toisena pääsiäispäivänä
ja kevään ensimmäinen jäätelö
erilainen kuin kun kävelee omassa maassa
suklaata ja lakritsia mutta ensimmäinen jäätelö silti
ensimmäinen jäätelö ja kadut joita pitkin kotiin
sanoo kotiin
vaikkei edes pidä tästä huoneesta tästä talosta jonka keittiössä vain nopeasti

ja Sigur Rós
toisina hetkinä kun kävelee kotiin
täällä Islannissa
villamekko päällä
islantilaista villaa ja villapaita sekin
ja turisti kysyy tietä keskustaan
ja hymyillen suomalaisella englannin aksentilla voi sen kertoa.