tag:blogger.com,1999:blog-24141772.post8588422626788656203..comments2023-04-07T16:14:46.640+03:00Comments on Unitotta: Unnaaarnahttp://www.blogger.com/profile/05208139765623707826noreply@blogger.comBlogger5125tag:blogger.com,1999:blog-24141772.post-74058632385818271882009-01-24T03:23:00.000+02:002009-01-24T03:23:00.000+02:00tiedän miltä tuntuu, kun sanat puuttuvat. sitä jak...tiedän miltä tuntuu, kun sanat puuttuvat. sitä jaksaa nauraa itselleen tiettyyn rajaan asti. että ahaa, vai niin, ai se ei olekaan nectarina vaan nectar ja että se ei olekaan hedionda vaan edionda. mutta sitten. ei jaksa enää nauraa. on vaan kyllästyminen. puhukaa suomea, kiitos. niin sitten minäkin puhun oikein.<BR/><BR/>ja juhliakin on. joihin joutuu tietämättään. eikä ole mahdollisuutta paeta. vaikka haluaisi vain pillahtaa itkuun. kävellä pois, mennä kotiin ja itkeä itkeä kaiken ulos. ja sitten kääntää katseensa käsistään, kohtaa hymyn ja hymyilee takaisin. mitä muutakaan voisi tehdä?Puttihttps://www.blogger.com/profile/03023743836191120523noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24141772.post-38200118654937454122009-01-24T01:52:00.000+02:002009-01-24T01:52:00.000+02:00täällä minä itken kun juhlat on alhaalla ehkä se o...täällä minä itken kun juhlat on alhaalla <BR/>ehkä se on minun sellainen ihan ikioma juttu. itkeä vaan kun toiset juhlii!<BR/><BR/>mutta talon isäntä, tai isäntä ja isäntä mutta se joka täällä vastaa asioista kävi minun luona ja lukitsi vessani että saan sen vain itse ruuvimeisselillä auki! ja halasi minua koska itkin itkin vaan.<BR/><BR/>on ehkä mahdotonta kuvitella miten voin itkeä jonkin vessan takia mutta niin minä kuitenkin teen. ehkä vieraassa paikassa kaikista pienistäkin omista asioista tulee jotenkin valtavia<BR/><BR/>ja sitä kaipaa tuttuja kuvioita<BR/>sitä että kävelee tietä ja tietä kirjailijatalolle<BR/>ja sinun ääni<BR/>sen tunnistaa jo eteisestä :)Unnaaarnahttps://www.blogger.com/profile/05208139765623707826noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24141772.post-81511609304875199072009-01-23T23:40:00.000+02:002009-01-23T23:40:00.000+02:00Voikoska nyt minuakin itkettää, kun jotenkin tunne...Voi<BR/><BR/>koska nyt minuakin itkettää, kun jotenkin tunnen sen tunteen, sen mikä voi olla, kun on tyhjä maha ja jossain juhlat ja ulkona sellaiset uudet maisemat, tuttuuntuvat, mutta silti uudet<BR/><BR/>niin<BR/><BR/>tuli sellainen olomainen olo<BR/><BR/>ja on kummallista ettet ole ollut täällä, mietin sitä juuri äsken, kun leikkasin kukasta huonon lehden saksilla pois ja se jätti sormiini vihreän hajun. <BR/><BR/>Halaus. <BR/>Ja minusta tuntuu ettei tämä ole ollenkaan huono tapa tutustua, että lukee toisen sanoja, koska tuntuu hyvältä lukea niitä, kotoisalta.Puuvishttps://www.blogger.com/profile/03749532914626512309noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24141772.post-35764572267483677922009-01-23T23:18:00.000+02:002009-01-23T23:18:00.000+02:00Muistan tienhaaranja muistan kuinka huusin sinun n...Muistan tienhaaran<BR/>ja muistan kuinka huusin sinun nimeä<BR/>ja sitten käveltiin yhdessä<BR/><BR/>minun kädet on kuivat koppurat<BR/>enkä ole mennyt juhliin<BR/>en edes tiedä onko ne alkaneet<BR/>masu on tyhjää ilmaa täysi<BR/><BR/>ja minua vähän itkettää<BR/>kun ajattelen<BR/>että me tutustutaan oikeastaan<BR/>vasta nyt<BR/>näiden päiväkirjojen välityksellä<BR/><BR/>että kuinka hassua se oikeastaan onkaan<BR/>etten ole koskaan istunut siellä keittiössäsiUnnaaarnahttps://www.blogger.com/profile/05208139765623707826noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24141772.post-5863411264784302672009-01-23T22:30:00.000+02:002009-01-23T22:30:00.000+02:00Kävin täällä, lukemassa sinuaja syömässä kirsikkat...Kävin täällä, <BR/>lukemassa sinua<BR/>ja syömässä kirsikkatomaatteja.<BR/><BR/>Tänään tuli hassu olo, kun kuljin lujaa kirjastoon ja se sun tienhaara, se mistä kerran syksyllä tulit lujaa ja huusit varmaan mun nimen, sait minut pysähtymään ja me kävelimme yhdessä Kirjailijatalolle. Muistatko?<BR/><BR/>Tänään tuli hassu olo siitä tienhaarasta, risteyksestä. Siitä, että kun luen täällä sinua, kuulen äänesi niin kuin istuisit tuossa, vaikket ole koskaan istunut tuossa, minun minikeittiöni minipöydän ääressä, teemuki käsiesi välissä.Puuvishttps://www.blogger.com/profile/03749532914626512309noreply@blogger.com