tag:blogger.com,1999:blog-24141772.post4996612570663865305..comments2023-04-07T16:14:46.640+03:00Comments on Unitotta: Unnaaarnahttp://www.blogger.com/profile/05208139765623707826noreply@blogger.comBlogger3125tag:blogger.com,1999:blog-24141772.post-53462767181968424672011-03-25T08:11:15.837+02:002011-03-25T08:11:15.837+02:00AAAAARGH. Tulin vaan sanomaan että samaa mieltä oo...AAAAARGH. Tulin vaan sanomaan että samaa mieltä oon sun kanssa, Hanne. Tänne ei vaan voi pidemmästi kirjottaa, koska kommentti ei tule läpi. Olen nyt kolmesti kokeillut, eilen ja tänään. Perkele. <br /><br />Äsken oli sanavahvistussanana "plonsner", kuulostaa huonolta pilsneriltä tai muulta vastaavalta.Puuvishttps://www.blogger.com/profile/03749532914626512309noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24141772.post-52638106537549458952011-03-24T23:41:38.167+02:002011-03-24T23:41:38.167+02:00öh, kirjoitin pitkät sepustukset mutta ehkä liian ...öh, kirjoitin pitkät sepustukset mutta ehkä liian pitkät kun ei julkaise tämä rakkine.<br /><br />Mutta vain etunimi siksi, koska minulta alussa kysyttiin että miksi haluan lapsien minua kutusvan ja sanoin että mun nimellä tietty. sitten vasta tajusin että niin. kaikki opethan on lapsille sukunimellään. ja mrs ja miss ja mr. mutta lapsiraukat on mun vain etunimestä niin sekaisin ettei oo ihan varmoja oonko lapsi vai aikuinen. ja toiset sitten hädissään liittää noita etuliitteitä kun ei oikein tiedä miten kohtelias tulis olla ja jos ei sano vaikka miss niin voi joutua ulos ringistä ja kaameaa kunnioittamattomuuta!<br /><br />en enää selitä koko lapifilosofiaani, voidaan käydä keskustelua siitä kirjeitse tai suullisesti. mutta minun mielestäni 7-vuotiaana t-paitojen painamisessa ei missään nimessä ole tavoitteena tulla TAITAVAKSI t-paitojen painajaksi. minun mielestäni 7-vuotiaan kaikessa tekemisessä on lähtökohtana kokeileminen. lapsille pitäisi antaa mahdollisuus kokeilla kaikkea. kyllä niillä on vielä aikaa tulla taitavaksi tai menettää kiinnostuksensa. mutta ei voi tulla taitavaksi jos ei saa koskaan edes kokeilla, aloittaa herättää kiinnostusta ja innostusta.<br /><br />ja pistää niin vihaksi että tällaisia päiviä kutsutaan sitten "taidepäiviksi" tai luovuudeksi sitä kun lapset seisoo vieressä kun vanhemmat liimaa pikkutarkkaan muotoon leikattuja paperisuikaleita mallin mukaan valmiiksi piirrettyyn ja leikattuun pahvilintuun. että tällasia sitten ylpeesti esitellään muulle koululle luovina taideteoksina. luovuus, jossa ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. ja kuitenkin minäkin todistin kahta itkutapausta koska lapsi tunsi tehneensä väärin tai kuten opettaja sanoi yhdelle "onko tämä vähän liian vaikea sinulle, menepä näyttämään äidille, äiti auttaa"<br /><br />argh.<br />kiehun kiehun kaikesta siitä ja että vielä kehdataan kutsua LAPSILÄHTÖISEKSI vaikka ovat päinvastoin. argh krrr krrUnnaaarnahttps://www.blogger.com/profile/05208139765623707826noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24141772.post-19417354257271779392011-03-23T08:43:41.955+02:002011-03-23T08:43:41.955+02:00Miksi se on Miss Hanne eikä Miss Honkanen? Miss Ha...Miksi se on Miss Hanne eikä Miss Honkanen? Miss Hanne kuulostaa kyllä paremmalle. <br /><br />Sitäkin on syytä miettiä, että tulisiko lapsia edes kannustaa tekemään jotain siksi, että heistä tulisi siinä taitavia. Tarkoitan siis, että tulisiko lapsien painaa omat paitansa siksi, että siten he harjoittelun tuloksena jonakin päivänä osaisivat painaa oikein kauniita kuvia. Tuleeko pyrkiä virheettömään ja kuka määrää mikä on virheetöntä ja täydellistä.<br /><br />Roopella oli kitaraoppilas, joka ensimmäisellä tunnilla piti kitaraa kaikin puolin väärin päin kädessä. Roope sanoi, että tuntui silkalta luovuuden murhalta korjata asia. Mitä kaikkea olisi voinut syntyäkään jos olisi lähdetty tytön lähtökohdista!<br /><br />-Miss HeidiAnonymousnoreply@blogger.com